Teemu Nivan blogi - yhteiskunta ja talous
Korruptio kunnallishallinnossa - Osa VIII Mitä tämä kaikki on maksanutSunnuntai 6.4.2025 - Teemu Niva Korruptiosta puhuttaessa mieleen nousevat usein lahjusrikokset, väärinkäytökset ja rikosoikeudellinen vastuu. Mutta kunnallishallinnossa korruptio on harvoin rikos – useammin se on vastuun väistämistä, vaikenemista ja rakenteellista piittaamattomuutta. Päätöksiä tehdään ilman avoimuutta, kustannuksia ei arvioida realistisesti ja virheitä ei käsitellä julkisesti. Korruptiosta puhuttaessa mieleen nousevat usein lahjusrikokset, väärinkäytökset ja rikosoikeudellinen vastuu. Mutta kunnallishallinnossa korruptio on harvoin rikos – useammin se on vastuun väistämistä, vaikenemista ja rakenteellista piittaamattomuutta. Päätöksiä tehdään ilman avoimuutta, kustannuksia ei arvioida realistisesti ja virheitä ei käsitellä julkisesti. Tämä osa kirjoitussarjaa kysyy yksinkertaisesti: mitä tämä kaikki on maksanut? Kyse ei ole ainoastaan yksittäisten päätösten virheistä. Kyse on kokonaisuudesta, jossa valvonnan puute ja vastuuttomat rakenteet ovat aiheuttaneet miljoonaluokan tappioita – hiljaisesti, vailla jälkipyykkiä tai seurauksia. Jotta lukija ymmärtää, miksi kaikki ei näy heti, avataan ensin lyhyesti tilinpäätösten kaksi keskeistä näkökulmaa: tuloslaskelma ja tase. Tuloslaskelma ja tase – näin ne eroavat Talousluvut voivat tuntua etäisiltä, mutta ne kertovat lopulta hyvin arkisia asioita – kun ne käännetään oikeaan mittakaavaan.
Yksi ei korvaa toista. Voit tehdä hyvää kuukausibudjettia (tuloslaskelma), mutta jos asunto palaa ja auto varastetaan (taseeseen tulee miinusta), voit olla silloin pahassa pulassa. Kunnan tilinpäätöksessä sama logiikka pätee. Hyvä vuosittainen tulos ei vielä kerro kaikkea, jos taustalla tapahtuu alaskirjauksia, omaisuuden menetyksiä tai riskisijoituksia. Siksi kokonaisuutta täytyy tarkastella molempien näkökulmasta – ja se tekee kunnallisesta valvonnasta erityisen vaativaa. Korruption hinta ei aina näy heti Korruptiosta puhuttaessa katse kiinnittyy helposti rikosoikeudellisiin tekoihin: lahjuksiin, eturistiriitoihin, väärinkäytöksiin. Mutta kunnallishallinnossa korruption yleisin ja tuhoisin muoto ei ole suora rikollisuus – vaan järjestelmällinen vastuuttomuus. Mutta mitä tämä kaikki maksaa? Tässä osassa tarkastelen kolmea tapausta, jotka ovat viime vuosina konkretisoituneet euroiksi. Ne osoittavat, kuinka paljon kuntakonsernin varallisuutta on menetetty päätöksillä, joita ei koskaan arvioitu kunnolla – ja kuinka tappiolliset toimet voidaan hiljentää hallinnollisesti. Kajaste-hanke (2016): Kustannusten ylitys ilman seurausta Vuoden 2016 tilinpäätöksessä Kajaanin kaupungin suurimmaksi yksittäiseksi investointipoikkeamaksi kirjattiin Kajaste-hanke, jonka kokonaiskustannus nousi 2,6 miljoonaan euroon. Kyseessä oli kulttuurirakentamisen investointi, jonka valmistelussa ja toteutuksessa ilmeni epäselvyyksiä erityisesti kustannusarvion ja hankkeen laajuuden osalta. Tilinpäätöksessä poikkeama todetaan lyhyesti: ”Merkittävimmät poikkeamat investoinneissa olivat Kajaste-hankkeen ylitys ja Nakertajan kouluinvestoinnin siirtyminen.” (Tilinpäätös 2016) Hankkeen kokonaistaloudellista hyötyä ei ole jälkikäteen arvioitu eikä kustannusten ylittymistä ole käsitelty päätöksentekotasolla vastuukysymyksenä. Samalla puuttui myös seurantaa siitä, miten projekti suhteutui kaupungin kulttuuripalveluiden strategisiin tavoitteisiin. Tämä on esimerkki päätöksenteosta, jossa poikkeama kirjataan kyllä tilinpäätökseen, mutta sen käsittely jää tekniseksi ja muodolliseksi. Vastuu ei konkretisoidu – eikä järjestelmä näytä tarvetta oppia tai korjata toimintatapoja. Loiste Sähkönmyynti Oy: Tappio realisoitu ennen myyntiä Vuonna 2021 Kajaanin kaupunki (Loiste Oy:n kautta) myi sähkönmyyntiliiketoimintansa, Loiste Sähkönmyynti Oy:n, yhdessä Energiapolar Oy:n kanssa. Kauppahinta oli noin 6,3 miljoonaa euroa. Kyseessä oli osa laajempaa rakennemuutosta energia-alalla – mutta myös seurausta heikosti kannattaneesta liiketoiminnasta. Kaupungin tilinpäätöksissä ei ole erikseen esitetty tytäryhtiön tasearvoa ennen myyntiä tai kaupan vaikutusta kokonaisvarallisuuteen. Konsernitaseesta voidaan kuitenkin päätellä, että Loiste Sähkönmyynnin osuus kaupungin sijoitusomaisuudesta oli merkittävä – ja että tappio realisoitui hiljaisesti jo ennen virallista myyntiä. Päivitys 8.4.2025, kun saatu tarkennuksia 7.4. Vuosien 2019–2021 aikana kaupungin sijoitusomaisuudessa tapahtui merkittäviä muutoksia, jotka eivät välttämättä näyttäydy tasearvossa kokonaan myynteinä, vaan myös muina kirjanpidollisina siirtoina. Erittelyn mukaan: 2019–2020:
Osakkuusyhteisöosakkeiden yhteismuutos oli –14,8 miljoonaa euroa, joka sisälsi:
Muissa osakkeissa ja osuuksissa:
Tämä erittely osoittaa, että osa tasearvojen muutoksista ei ollut suoria tappioita, vaan siirtoja tase-erien välillä. Kuitenkin arvonalennukset ja myynnit tappiolla muodostavat edelleen suurimman yksittäisen negatiivisen vaikutuksen. Vaikka koko muutos ei ollut tappiota, kokonaisuudesta voidaan yhä erottaa vähintään 15–17 miljoonan euron suuruinen pysyvä sijoitusarvon menetys, joka ei ole palautunut tai realisoitunut voitollisesti. Tätä ei ole käsitelty kaupungin päätöksenteossa jälkikäteen avoimesti eikä vastuita ole kohdennettu. Tasearvon kehitys 2019–2022
Kahdessa vuodessa tasearvosta katosi lähes 23 miljoonaa euroa. Tämä ei ole vain laskennallinen muutos – se on käytännössä kuntakonsernin pysyvää pääoman menetystä. Samalla kun tytäryhtiö poistettiin konsernirakenteesta, ei missään vaiheessa käsitelty poliittisesti tai julkisesti, mitä tämä tarkoitti kaupungin taloudelliselle asemalle. Alla oleva kaavio havainnollistaa sijoitusten jakautumista ja muutosta vuosina 2019–2022. Osakkuusyhteisöosakkeiden dramaattinen lasku erottuu selvästi:
Kaupungin virallinen viesti myynnistä painotti rakennemuutoksen strategista luonnetta. Tilinpäätöksistä käy kuitenkin ilmi, että kyseessä oli ennen kaikkea tappiollisen liiketoiminnan alasajo ja realisointi tappiolla. Kainuun Voima, Kajaanin Energiatuotanto ja Loiste: Energialiiketoiminnan tappiollinen vuosi Kajaanin kaupungin omistamat energiayhtiöt muodostavat merkittävän osan kuntakonsernin taloudellisesta kokonaisuudesta. Vuonna 2023 energiatoiminta oli sekä taloudellisesti että rakenteellisesti haastavassa tilanteessa, mikä näkyy selkeästi tuloslaskelmissa ja taseissa. Kajaanin Energiatuotanto Oy Yhtiö teki vuonna 2023 –2,42 miljoonan euron tappion. Liikevaihto lähes puolittui edellisvuoteen verrattuna (2022: 15,4 M€ → 2023: 8,3 M€). Oma pääoma laski 4,74 miljoonasta 2,38 miljoonaan euroon. Kainuun Voima Oy Vaikka yhtiön tilinpäätöksen mukaan vuoden 2023 tulos oli lähes nolla (+2 083 €), todelliset kustannusvaikutukset eivät näy yhtiön rivillä. Loiste-yhtiöt (Loiste Energia Oy ja sen tytäryhtiöt) Loiste-yhtiöiden liiketoimintaa rasitti suoraan Kainuun Voiman tuotantorakenteen valinta. Päästöoikeusperusteiset kustannukset ja kaasun hinnan nousu nostivat sähkönhankintakustannuksia, joista syntyi 2,5 miljoonan euron lisälasku. Tämä ei suoraan näy kaupungin tilinpäätöksessä, mutta vaikuttaa Loisteen kautta epäsuorasti konsernin kannattavuuteen ja pääomariskeihin. Yhteenveto:
Yhteensä kaupungin energiatoiminnan nettovaikutus konsernitasolla oli vuonna 2023 arviolta vähintään 5 miljoonaa euroa negatiivinen – suoraan tai välillisesti. Tämä ei sisällä rakenteellisia pääomariskejä tai tulevia investointipaineita. KaVon LNG-kaasuseikkailu Vuoden 2023 aikana Kainuun Voima Oy otti käyttöön LNG-varalaiteratkaisun, jonka toimitussopimukseen on viitteitä sisältävän niin sanottu take-or-pay (ToP) -ehto. Tämä tarkoittaa, että kaasusta maksetaan, vaikka sitä ei lopulta käytettäisi lainkaan. Käytännössä nesteytetyn maakaasun (LNG) osuus energiantuotannosta jäi vuonna 2023 vain noin 4,5 prosenttiin, eli käyttö oli erittäin vähäistä suhteessa kapasiteettiin. Koska ToP-ehdon mukainen kustannus määräytyy sopimusperusteisesti – ei käytön mukaan – kaupungin omistamalle energiayhtiölle saattoi syntyä merkittävä maksu tyhjästä. Tilinpäätöksissä ei ole erikseen mainintaa mahdollisesta ToP-maksusta, eikä summaa ole kohdennettu näkyvästi yhtiön kulurakenteeseen. Arvioiden mukaan kaupungin näkökulmasta tämä tarkoittaa vuositasolla noin 3,6–5,4 miljoonan euron suuruista rasitetta, joka ei vastaa saavutettua hyötyä. LNG on ollut varapolttoaine, eikä sen käyttöä ole juuri tapahtunut. Kyse on esimerkki sopimuksesta, jonka taloudellinen riski toteutuu vasta jälkeenpäin – ja osin tilinpäätösten ulkopuolella. Samalla se osoittaa, miten myös kunnalliset energiainvestoinnit voivat sisältää monimutkaisia ehtoja, joiden todellinen vaikutus paljastuu vasta vuosien päästä – ja vain, jos joku osaa kysyä oikeita kysymyksiä.
Kuinka paljon todella menetettiin? Kirjoitussarjan aikana on tarkasteltu useita tapauksia, joissa kunnalliset päätökset ovat johtaneet merkittäviin kustannuksiin joko suoraan kaupungille tai sen omistamille yhtiöille. Vaikka jokainen tapaus on yksittäinen, kokonaisuus muodostaa huolestuttavan kuvan: päätöksenteon avoimuuden, valvonnan ja vastuun puute on aiheuttanut kaupungille miljoonaluokan menetyksiä. Alla on yhteenveto merkittävimmistä euromääräisistä vaikutuksista:
Yhteensä: noin 34–36 26,2-28,2 miljoonaa euroa, varovaisen arvion mukaan. Kukaan ei vastaa, mutta kaikki maksavat Kajaanin kaupungin konsernissa on vuosien varrella tehty useita päätöksiä, joiden taloudelliset seuraukset ovat olleet merkittäviä. Yli 30 miljoonan euron arvioitu kokonaishinta ei koostu yksittäisistä virheistä, vaan pidemmän aikavälin puutteista omistajaohjauksessa, valvonnassa ja päätöksenteon vastuullisuudessa. Yhteistä tarkastelluille tapauksille on:
Kun virheitä ei käsitellä, ne toistuvat. Ja kun valvonta ei toimi, tilinpäätöksistä tulee kokoelmanumeroita – ei oppimisen välineitä. Pahinta on, että samalla syntyy toimintakulttuuri, jossa kustannuksia pidetään hyväksyttävinä niin kauan kuin ne eivät nouse esiin julkisesti. Kukaan ei vastaa, mutta kaikki maksavat. Kuntalaiset maksavat korkeampina veroina, heikompina palveluina tai menetettyinä mahdollisuuksina. Muokattu 22.7.2026 17.28: Konsernitaseen sijoitukset kuva oli kahteen kertaan. Poistettu toinen. |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
|
Avainsanat: Kajaani, kuntatalous, omistajaohjaus, riskienhallinta, energiayhtiöt |
||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||


