Varallisuusrakenne

Vaurastuminen ei synny sattumalta eikä yksittäisistä hyvistä
osake ”poiminnoista”. Se on käytännössä tylsää, mutta fiksua, toistoa.

Oma näkemys on, että varallisuus kannattaa rakentaa
kerroksittain, kuten pyramidi. Jokaisella kerroksella on tehtävänsä. Jos jokin
puuttuu, niin homma alkaa horjua.

Perusta, pohja, rakenne – tai millä nimellä sitä
haluatkaan kutsua.

Rakenne muodostuu arjen taloudesta: tuloista, menoista ja siitä, että kassavirta toimii kuukaudesta toiseen. Siihen kuuluvat myös velat ja sopimukset, jotka sitovat rahaa etukäteen ja määrittävät liikkumavaran.

Tämän tason tehtävä ei ole tuottaa, vaan kestää.

Se luo ajallisen liikkumatilan – mahdollisuuden pitää kiinni omistuksista myös silloin, kun markkina laskee tai elämä tuo eteen yllättäviä tilanteita. Ilman tätä tasoa sijoittaminen muuttuu helposti pakon ohjaamaksi: päätöksiä ei tehdä siksi, että halutaan, vaan siksi että on pakko.

Kysymys: Vuotaako sinun varallisuus pohjassa olevien reikien kautta. Näitä reikiä ovat esimerkiksi turhat suoratoistopalvelut (mm. spotify, netflix, jne.)

Osakkeet – pitkä peli ja heilunta kuuluu asiaan

Osakesijoittaminen on luonteeltaan pitkäjänteistä.

Arvot voivat liikkua lyhyellä aikavälillä paljonkin – joskus nopeammin ja rajummin kuin oma ajattelu pysyy mukana. Tämä ei kuitenkaan ole ongelma, vaan osa kokonaisuutta. Markkina elää, ja juuri se luo pitkän aikavälin tuoton mahdollisuuden.

Keskeistä ei ole ajoittaa markkinaa täydellisesti, vaan olla mukana riittävän pitkään. Aika markkinoilla voittaa markkinoiden ajoituksen.

Omissa valinnoissa olen painottanut osinkoa kvartaaleittain maksavia yhtiöitä, kuten Kesko tai Equinor. Mukana on myös puolivuosittain maksavia kuten Intesa Sanpaolo.

Pohdittavaksi: Miten kovaa heiluntaa olisit valmis sietämään ja miten suurta tuottoa haluaisit osakkeilta.

ETF – hajautettu ja tasainen eteneminen

ETF-sijoittaminen on pitkäjänteistä, mutta luonteeltaan rauhallisempaa.

Arvot liikkuvat markkinan mukana, ja välillä kehitys voi olla pitkäänkin sivuttaista (eli omistuksen arvo ei nouse). Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei mitään tapahtuisi. Omissa valinnoissani kassavirta syntyy kuukausittain – käytännössä 12 kertaa vuodessa – vaikka markkina ei näyttäisi etenevän mihinkään.

Hajautus tasaa yksittäisten yhtiöiden riskiä, ja tekee kehityksestä tasaisempaa. ETF:t eivät vaadi jatkuvaa näkemystä, vaan toimivat pohjana, joka kantaa myös silloin kun omaa aikaa tai kiinnostusta markkinan seuraamiseen ei ole.

Tässäkin pätee sama ajatus: Ei tarvitse ajoittaa oikein – riittää, että on mukana. Esimerkkinä mainittakoon Global X SuperDividend UCITS ETF USD Dis (UDIVG) sekä iShares JP Morgan $ EM Bond UCITS ETF USD Dis (IUS7). Näihin voit perehtyä esim. www.investing.com sivulla.

Pohdittavaksi: Millaiset valinnat vapauttaisi sinut salkun jatkuvasta seurannasta? Tavoitehan ei ole kytätä sijoituksia päivittäin, vaan vapauttaa aikaa ja antaa mielen rauhaa.

Säästötili – Kevyt puskuri ja pieni tuotto

Tämän rooli ei ole kasvaa varallisuutta vaan toimia puskurina. Tämän merkityksen huomaa, kun talouteen tulee yllättäviä menoja. Joten tämän arvo ei ole euroissa vaan puskurissa ja päätöksen teossa. Pitää käytännössä siis erossa kalliista kulutusluotoista.

Pankki puolestaan maksaa talletuksille korkoa vain vuosittain.

Pohdittavaksi: Millainen puskuri sinulla pitäisi olla, jos huomenna tulisi jokin yllättävä meno?

Pieni virta, suurempi merkitys

Tämä kokonaisuus tuottaa kuukausitasolla pientä, mutta jatkuvaa kassavirtaa.

Se ei tunnu suurelta kerralla. Mutta ajan kanssa se alkaa kantaa itseään (korkoa korolle - ilmiö).

Sijoitukset tuottavat myös yhteiskunnalle pääomaverotuksen kautta. Kun varallisuus on liikkeessä, se rakentaa muutakin kuin omaa taloutta.

Pohdittavaksi:

  • Mitä tapahtuisi, jos suomalaisten pankkitileillä makaava varallisuus olisi aktiivisesti sijoitettuna?
  • Kannustaako suomalainen järjestelmä omistamiseen vai passiivisuuteen?

Ja ehkä tärkein kysymys: Osaammeko me oikeasti omistaa?