Keskustelu taloudesta on täynnä synkkiä sävyjä, mutta todellisuus on monivivahteisempi.
Suomalaiset ovat osoittaneet hiljaista sitkeyttä – maksaneet velkojaan, säästäneet ja jatkaneet eteenpäin.
Luettuani Tuomas Kettusen kirjoituksen (https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/eduskunnasta-hallituksen-toimet-eivat-ratkaise-suurtyottomyytta) suurtyöttömyydestä ja taloudellisesta ahdingosta pysähdyin. Puhummeko todella samasta Suomesta – tai edes samoista tilastoista?
Keskustelu taloudesta on täynnä synkkiä sävyjä, mutta todellisuus on monivivahteisempi.
Suomalaiset ovat osoittaneet hiljaista sitkeyttä – maksaneet velkojaan, säästäneet ja jatkaneet eteenpäin.
Luettuani Tuomas Kettusen kirjoituksen (https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/eduskunnasta-hallituksen-toimet-eivat-ratkaise-suurtyottomyytta) suurtyöttömyydestä ja taloudellisesta ahdingosta pysähdyin. Puhummeko todella samasta Suomesta – tai edes samoista tilastoista?
Tilastokeskus on julkaissut 23.9.2025 elokuun työttömyysluvut. Tämän mukaan työttömiä olisi 267 000, ei 311000 kuten Kettunen väittää. On toki totta, että työttömien määrä on kasvanut. Mutta se, mikä jäi mainitsematta, on työllisyysasteen pysyminen lähes ennallaan: elokuussa 2024 se oli 76,9 % ja elokuussa 2025 vielä 76,2 %. Muutos on siis vain 0,7 prosenttiyksikköä.
Tilastokeskus: https://stat.fi/julkaisu/cm0xoqw36085i08vumapersxa
Suurin selitys työttömyyden kasvulle ei siten ole irtisanomisissa, vaan työvoiman tarjonnan kasvussa – osin maahanmuuton myötä.
Väite siitä, että hallitus olisi pelotellut suomalaiset lopettamaan kuluttamisen, ei kestä tarkempaa tarkastelua. Kotitalouksien luvut kertovat aivan muuta.
Velkaantumisaste nousi vuosina 2016–2022 (117,8 % → 133,4 %), mutta on sen jälkeen laskenut tasolle 122,1 %.
Tilastokeskus: https://stat.fi/julkaisu/cm1kg1emz8z4i07w77zlkx2ef
Toisin sanoen suomalaiset ovat viime vuosina onnistuneet lyhentämään lainojaan ja vahvistamaan omaa taloudellista pohjaansa – ei hallituksen toimenpiteiden vuoksi, vaan omalla vastuullisuudellaan.
Sama näkyy myös säästämisessä. Vuonna 2020 säästämisaste oli poikkeuksellisen korkea, yli 10 %. Pandemian jälkeen se painui hetkeksi nollaan, mutta on sittemmin noussut noin viiden prosentin tasolle ja vakiintunut siihen.
Tämä kertoo, että kotitaloudet eivät ole lamaantuneet, vaan sopeutuneet. Suomalaiset ovat tehneet sen, minkä voivat – vähentäneet velkaa ja parantaneet säästämistään. Se on hiljainen osoitus luottamuksesta tulevaisuuteen.
Tilastot eivät tue väitettä investointien hiipumisesta.
Yritysten investointiaste on pysynyt noin 30 prosentin tasolla – suunnilleen viime vuosikymmenen tasolla.
Tilastokeskus, säästämisaste ja investointiaste: https://stat.fi/julkaisu/cm1kb6ntg6mut07w7wlvhvjm3
Se kertoo siitä, että suomalaisyritykset ovat jatkaneet kehittämistä ja kapasiteetin vahvistamista, vaikka suhdanne on ollut vaikea.
Kettunen ja Keskusta esittävät omia vaihtoehtojaan, mutta niiden rahoitus jää vielä täysin auki.
Pitäisikö rahat ottaa velalla, työehtojen uudistuksilla vai toivomalla, että “kasvu maksaa kaiken”?
Kasvu ei kuitenkaan synny tyhjästä – se vaatii suunnitelmaa ja rohkeutta tehdä myös vaikeita päätöksiä.
Tilastojen mukaan suomalaisten pankkitileillä lepää nyt ennätykselliset 114,7 miljardia euroa – enemmän kuin koskaan aiemmin.
Suomen Pankki: https://www.suomenpankki.fi/fi/tilastot/tilastotiedotteet/historia/2025/kesakuun-lopussa-kotitalouksien-talletuskanta-oli-kaikkien-aikojen-suurin/
Keskimäärin tämä tarkoittaa noin 20 000 euroa tiliä kohden.
Suurin osa varoista, lähes 70 miljardia, on kuitenkin niin sanottuina “yön yli” -talletuksina.
Jos inflaatio syö näitä varoja 1,5–2 prosenttia vuodessa, menetämme hiljalleen miljardeja ostovoimaa – aivan kuin vesi katoaisi huomaamatta maahan.
Luvut kertovat myös toivosta: suomalaisilla on voimavaroja, varallisuutta ja halua varautua. Kysymys kuuluu, osaammeko herättää tämän pääoman liikkeelle rakentavasti – sijoituksiksi, yritystoiminnaksi ja tulevaisuuden turvaksi. Se on meidän yhteinen kasvun mahdollisuutemme.
Tässä olisi todellinen vaikuttamisen paikka paikallisille pankeille ja medioille.
Ne voisivat olla etulinjassa vahvistamassa kainuulaisten talousosaamista – ei vain varoittamalla riskeistä, vaan näyttämällä, miten varallisuutta voi kasvattaa vastuullisesti ja pitkäjänteisesti.
Pienetkin teot voivat kääntyä suureksi voimaksi, kun ne tehdään yhdessä.