Teemu Nivan blogi - yhteiskunta ja talous
Talousarviokokouksen ryhmäpuheMaanantai 8.12.2025 - Teemu Niva Ryhmäpuheenvuoro Kajaanin kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa 8.12.2025. Pidin puheenvuoron Perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta. Talousarviota ei voi tarkastella irrallaan ympäröivästä maailmasta. Suomen ja kuntatalouden liikkumavaran kaventuessa myös Kajaanin on tehtävä ratkaisuja ajoissa – meidän tehtävämme ei ole tasapainottaa yhtä vuotta, vaan turvata seuraavat kaksikymmentä. Ryhmäpuheenvuoro Kajaanin kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa 8.12.2025. Pidin puheenvuoron Perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta. Talousarviota ei voi tarkastella irrallaan ympäröivästä maailmasta. Suomen ja kuntatalouden liikkumavaran kaventuessa myös Kajaanin on tehtävä ratkaisuja ajoissa – meidän tehtävämme ei ole tasapainottaa yhtä vuotta, vaan turvata seuraavat kaksikymmentä. * * * Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, Talousarviota ei voi tarkastella irrallaan siitä maailmasta, jossa elämme. Me kaikki tunnemme sen arjessamme – kaupassa, työssä, kodeissamme. Päätöksemme tehdään aikana, jolloin kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut nopeasti ja pysyvästi. Maailma ei ole enää samanlainen kuin viisi vuotta sitten, ja se näkyy myös taloudessa tavalla, jota emme voi sivuuttaa – ei Suomessa eikä Kajaanissa. * * * Euroopan turvallisuustilanne on yhä jännittynyt. Sota Ukrainassa vaikuttaa energiakustannuksiin, investointeihin ja huoltovarmuuteen, ja tämä epävarmuus heijastuu suoraan myös Suomeen ja Kainuuseen. Sen vaikutukset näkyvät kajaanilaisessa arjessa lämmityskuluissa, yritysten kustannuksissa ja siinä luottamuksessa, että peruspalvelut toimivat kaikissa tilanteissa. Epävarmuus ei kuitenkaan rajoitu Eurooppaan. Samaan aikaan Yhdysvaltain kiristyvä talous- ja kauppapolitiikka sekä suurvaltojen – erityisesti Intian ja Kiinan – välinen kilpailu muokkaavat maailmantalouden rakenteita tavalla, joka vaikuttaa myös Suomen ja Kainuun teollisuuden näkymiin. Se heijastuu rahoitusmarkkinoihin, investointeihin ja siihen, kuinka helposti yritykset uskaltavat kasvaa ja työllistää. EU kamppailee omien velka- ja taloushaasteidensa kanssa, ja sen seurauksena rahoituksen ehdot kiristyvät. Suomen julkinen talous ei ole vahvassa asemassa, mikä tarkoittaa, että kunnilla on entistä vähemmän turvaverkkoa valtion suunnasta. * * * Samaan aikaan energiamarkkinat käyvät läpi suurta murrosta. Päästöpolitiikka kiristyy, ja polttamiseen perustuva tuotanto menettää asemaansa. Tämä näkyy Kajaanissa hyvin konkreettisesti: Kavon CHP-tuotanto ei ole ollut pitkään aikaan kannattavaa, ja sen alasajo on taloudellisesti välttämätöntä. Kaukolämpö siirtyy Loiste Lämmölle, joka tarvitsee investointeja ja pääomitusta. Energiasektorin epävarmuus ei siis ole vain globaalia, vaan se näkyy myös kajaanilaisten arjessa. Mutta voimme kääntää tämän mahdollisuudeksi. Tässä maailmantilanteessa on selvää, että myös Kajaanin on tehtävä päätöksensä ympäristöstä, jossa epävarmuus on normaalia ja kustannukset nousevat monesta suunnasta. Maailma vaikuttaa meihin joka päivä, halusimme sitä tai emme, ja siksi talousarvion tarkastelu on aloitettava tästä suuresta kuvasta. * * * Suomen talouden kuva ei ole yhtään sen helpompi. Sukupolvemme ei ole nähnyt tällaista pysähdystä aikaisemmin. Me olemme eläneet kaksikymmentä vuotta taloudessa, joka ei ole kasvattanut vaurauttaan, ja se tuntuu jokaisen suomalaisen arjessa tavalla tai toisella. Tämä on tausta, jonka päälle myös kuntatalous rakentuu. Taantuman merkit eivät ilmestyneet tyhjästä viime kuukausina, vaan ne ovat kehittyneet vähitellen jo usean vuoden ajan. Korkokäyrän inversio, rahavarannon supistuminen, heikko kuluttajaluottamus ja investointien lykkääntyminen ovat seuranneet meitä vuodesta 2023 lähtien, ja nämä varoitusmerkit ovat vain vahvistuneet. Teollisuuden tilauskanta on jatkanut laskuaan, vähittäiskauppa on supistunut ja konkurssit ovat lisääntyneet. Kun nämä varhaiset ja keskivahvat indikaattorit ovat täyttyneet yksi toisensa jälkeen, ne ovat johtaneet siihen, että myös Suomen BKT on painunut kriisitasolle. Samaan aikaan julkinen talous on ajautunut ennätyksellisen syvään, 13 miljardin euron alijäämään. Valtion velanotto kasvaa, ja korkotaso on noussut tasolle, joka koettelee erityisesti julkisyhteisöjen kykyä selviytyä velvoitteistaan. Rahoituksen hinta on noussut niin korkeaksi, että kaikki julkiset toimijat joutuvat arvioimaan talouttaan uudella tavalla, ilman aiempien vuosien turvaverkkoja. * * * Suomen työmarkkinoita on tarkasteltava myös toisen luvun kautta. Työttömyysaste on nyt noussut, mutta ei syystä, jonka moni olettaa. Kyse ei ole siitä, että irtisanomiset olisivat lisääntyneet merkittävästi, vaan siitä, että työvoiman saatavuus on parantunut. Yhä useampi on palannut työmarkkinoille etsimään työtä, ja se näkyy työttömien määrässä – ei siksi, että työpaikat olisivat vähentyneet, vaan siksi, että hakijoita on enemmän. Tämä on tärkeä ero. Työvoiman saatavuuden paraneminen on pitkällä aikavälillä talouden kannalta hyvä asia, mutta lyhyellä aikavälillä se nostaa työttömyysastetta, vaikka talouden perusta ei olisi heikentynyt. Siksi pelkän työttömyysasteen tarkastelu antaa helposti harhaanjohtavan kuvan. Todellinen haaste on työllisyysasteen pysähtyminen – siinä näkyy Suomen talouden kyky, tai kyvyttömyys, luoda uutta kasvua. * * * Hyvinvointialueiden kriisi lisää painetta entisestään. Palvelutarpeet kasvavat, mutta rahoitus ei riitä, ja tämä paine siirtyy väistämättä kunnille. Meille se tarkoittaa, että kuntien vastuulle jää yhä suurempi osuus sellaisista menoista, joita valtio ei pysty enää kattamaan. Veropaine kasvaa väistämättä vuosina 2026–2028. Ei siksi, että kukaan haluaisi sitä, vaan siksi, että talouden perusraamit ovat muuttuneet: väestörakenne heikkenee, kustannukset nousevat ja talouskasvua ei ole näköpiirissä samalla tavalla kuin aikaisemmin. Kyse ei ole äkillisestä häiriöstä, vaan pitkästä kehityskulusta, jonka vaikutukset ovat alkaneet näkyä vasta nyt täysimääräisesti. * * * On syytä nähdä tämä myös osana vielä pidempää jatkumoa. Suomen talous ei ole reaalisesti kasvanut 18 vuoteen. Se on sukupolven mittainen pysähdys – aika, jolloin tuottavuus ei ole kehittynyt, investoinnit ovat lykkääntyneet vuodesta toiseen ja julkinen talous on velkaantunut nopeammin kuin kansantalous on kasvanut. Tämä kertoo paljon enemmän kuin yksittäiset talousluvut. Taloushistorioitsija Joseph Tainter on kuvannut, että yhteiskunnat eivät yleensä romahda nopeasti, vaan ne rapistuvat vähitellen silloin, kun niiden kyky uudistua katoaa. Mancur Olson puolestaan muistutti, että taloudellinen ja poliittinen järjestelmä kangistuu vähitellen, kun rakenteet muuttuvat jäykiksi ja päätöksenteko hidastuu. Suomen kohdalla tämä näkyy erityisen selvästi siinä, että olemme rakentaneet poliittisen kulttuurin, joka korostaa konsensusta lähes kaikessa. Konsensus on vahvuus silloin, kun maailma on vakaa – mutta se on heikkous tilanteessa, jossa maailma muuttuu nopeammin kuin me pystymme reagoimaan. Kun uudistuksia ei saada aikaan ajoissa, investoinnit lykkääntyvät, rakenteet jäykistyvät ja talouden kantokyky heikkenee askel kerrallaan. Kun katsomme Suomen viime vuosikymmentä, juuri nämä ilmiöt näkyvät hyvin konkreettisesti: investointipäätöksiä siirretään vuodesta toiseen, rakenteelliset uudistukset jäävät tekemättä ja päätöksentekoon syntyy hitaus, joka estää talouden sopeutumisen muuttuneeseen maailmaan. Nämä eivät ole teoreettisia huomioita, vaan samoja käytännön haasteita, joiden keskellä Kajaani tällä hetkellä elää. Kun rakenteet jäykistyvät ja päätökset lykkääntyvät, ihmiset alkavat menettää uskoa siihen, että muutos on mahdollinen. Juuri tätä me emme Kajaanissa voi sallia – emme nyt, emmekä tulevina vuosina. * * * Tässä tilanteessa johtopäätös on väistämätön: valtio ei tule pelastamaan kuntia. Jokaisen kunnan on tasapainotettava oma taloutensa omilla päätöksillään, ja Kajaani on tässä aivan samassa tilanteessa kuin muutkin. Mitä nopeammin tämän tosiasian hyväksymme, sitä paremmin pystymme tekemään ratkaisuja, jotka turvaavat kaupungin tulevaisuuden. Kukaan meistä ei halua, että Kajaani joutuu tilanteeseen, jossa päätöksiä tehdään pakon eikä harkinnan kautta. Siksi meidän on toimittava nyt, kun meillä vielä on mahdollisuus valita suunta itse. Kuntatalouden näkymät vuosille 2025–2026 eivät muodostu yhtään kevyemmiksi. Kustannuksia nostavat monet samanaikaiset tekijät, joihin yksittäinen kunta ei voi itse vaikuttaa. KT-sopimusten palkkaratkaisut lisäävät menoja pysyvästi, ja sote-siirron aiheuttama tulopohjan kaventuminen näkyy edelleen kunnan tuloissa. Korkotasoakin on tarkasteltava rehellisesti. Nykyinen korkotaso ei historiallisesti ole korkea – se on pikemminkin normaali. Olemme vain eläneet poikkeuksellisen pitkän nollakorkokauden, joka hämäsi talouden toimijat niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Kyse ei siis ole siitä, että korot olisivat liian korkealla, vaan siitä, että kuntatalous ei ole sopeutunut normaaliin korkomaailmaan. Kun velkaa on paljon, jo normaali korkotaso tuntuu raskaalta. Rakennuskustannusten nousu vaikeuttaa investointien suunnittelua, ja korkojen normalisoituminen on tehnyt investoinneista aiempaa kalliimpia rahoittaa. Monen kunnan investointiohjelma on jo alkanut liukua eteenpäin, ja Kajaanissa tämä paine näkyy aivan samalla tavalla. Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen kustannuspaineet kasvavat, ja samalla kuntien verotulonäkymät heikkenevät muuttoliikkeen ja väestörakenteen vuoksi. * * * Kun tarkastellaan kaikkia näitä tekijöitä yhdessä, johtopäätös on väistämätön: kun kuntatalous kiristyy koko Suomessa, Kajaanin on pakko tehdä enemmän kuin “normaali kunta”. Emme voi tukeutua valtion apuun, emmekä voi odottaa, että ulkoiset tekijät ratkaisevat taloutemme puolestamme. Meidän on tehtävä ratkaisut itse, ja vieläpä ajoissa. Kajaanin oma talous ei myöskään anna meille lisäaikaa. Vuosikate kattaa tällä hetkellä vain noin 64 prosenttia poistoista, mikä tarkoittaa, että emme pysty rahoittamaan investointejamme omalla tulorahoituksella. Toimintamenot jatkavat kasvuaan – palkat, palveluostot ja kokonaiskustannusten nousu syövät liikkumavaramme nopeasti. Alijäämä syvenee, vaikka aikaisemmin tehdyt sopeuttamistoimet ovatkin purreet. Ne vain eivät ole riittäneet kääntämään talouden suuntaa. Arviointikertomuksessa annetut suositukset ovat toteutuneet vain osittain. Tämä ei ole moite, vaan kuvaus siitä todellisuudesta, jossa kunnat tällä hetkellä elävät. Talous muuttuu nopeammin kuin rakenteet, ja sopeuttamistoimet jäävät jälkeen kustannusten kasvusta. Energiaomistuksissa tilanne on kaksijakoinen. Loiste Lämmön investoinnit rasittavat kaupungin taloutta lyhyellä aikavälillä, mutta kun ne on saatu toteutettua ja yhtiö pääsee normaaliin tuotantoon, tuloutuspotentiaali kasvaa. Tämä on tärkeä nähdä, koska pitkällä aikavälillä energiayhtiöidemme tuottamat varat ovat keskeinen osa kaupungin talouden tasapainoa. Samalla on tunnistettava tulevaisuuden haaste: miten perustelemme kaukolämmön hinnan? Oma näkemykseni on selkeä. Yhtiön on toimittava parhaalla mahdollisella tavalla ja tuotettava tulosta, koska sen kautta syntyvät tuloutukset hyödyttävät kaikkia veronmaksajia. Jos kaukolämmön hintaa laskettaisiin huomattavasti, niin kaupunki asettaisi asukkaansa eriarvoiseen asemaan. Sen sijaan tuloutetut varat hyödyttävät kaikkia veronmaksajia. Kun katsomme kokonaisuutta – vuosikatetta, alijäämää, kustannusten kasvua ja rakenteellisia paineita – johtopäätös on väistämätön. Ilman selkeitä ja pitkäjänteisiä rakenteellisia ratkaisuja Kajaanin talous ajautuu seurannan alle kahden tai kolmen vuoden sisällä. Meidän tehtävämme on estää tämä hyvissä ajoin, ennen kuin vaihtoehdot kaventuvat. * * * Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut, Kun katsomme tämän päivän talousarviota, meidän on samalla katsottava pidemmälle. Kajaani tarvitsee vastuullisen taloudenpitoa, mutta se tarvitsee myös selkeän strategian siitä, mille perustuksille tulevaisuuden kaupunki rakennetaan. Vastuullisuus ei tarkoita luopumista, vaan sitä, että teemme oikeat asiat oikeaan aikaan. Meidän on keskityttävä investointeihin, jotka todella tuottavat – sellaisiin, jotka vahvistavat elinvoimaa, pitävät kaupungin houkuttelevana ja turvaavat palvelut pitkälle tulevaisuuteen. Hyvä talous ei tarkoita investointien välttämistä, vaan sitä, että ne kohdistetaan oikeisiin paikkoihin oikeaan aikaan. Yksi tällainen välttämätön kokonaisuus on monitoimihalli. Nykyisellä liikuntahallilla on käyttöikää jäljellä arviolta kymmenen vuotta, ja siksi tämän valtuustokauden aikana meidän on aloitettava selvitykset ja suunnittelu. Seuraavalla kaudella on tehtävä varsinainen investointipäätös. Mutta meidän on huomioitava myös pallohalli, jonka käyttöikä tulee vastaan vielä nopeammin kuin liikuntahallin. Se tarkoittaa, että kaupungilla on edessään kaksi toisiinsa kytkeytyvää investointia: harrastus- ja valmennusolosuhteiden turvaaminen niin palloilulajeille kuin muulle sisäliikunnalle. Jos emme aloita suunnittelua ajoissa, meillä ei ole valmiutta korvata nykyisiä tiloja silloin, kun niiden elinkaari päättyy. Liikuntahalli ja pallohalli eivät ole vain rakennuksia. Ne ovat paikkoja, joissa lapset ottavat ensimmäiset askeleensa harrastuksiin, joissa nuoret kasvavat yhdessä ja joissa koko yhteisö kohtaa toisensa. Siksi niiden suunnittelu ei ole pelkkä investointi rakenteisiin – se on investointi kajaanilaiseen elämään. Rakenteellinen uudistaminen on välttämätöntä myös muualla. Kajaanin on tunnistettava ne kohdat, joissa rakenteet eivät enää vastaa nykypäivän tarpeisiin. Emme voi ajatella vain kuluvan vuoden tasapainoa, vaan meidän on rakennettava koko kaupungin taloudellinen perusta uudelleen niin, että se kestää myös seuraavat vuosikymmenet. Vastuullinen talous on ennen kaikkea kykyä tehdä vaikeita päätöksiä ajoissa – ei silloin, kun vaihtoehtoja ei enää ole. Tämä kaikki tähtää yhteen asiaan: turvalliseen tulevaisuuteen. Turvalliseen talouteen, jossa investoinnit voidaan toteuttaa ilman kohtuutonta velkataakkaa. Turvalliseen kaupunkiin, jossa koulutus ja varhaiskasvatus ovat kunnossa, jossa energiasektorin ratkaisut tuottavat vakaasti tuloa ja jossa liikuntapaikat, liikkuminen ja hyvinvointi ovat aidosti osa arkea. Turvalliseen kaupunkiin, jossa päätökset tehdään niin, että seuraavalla sukupolvella on paremmat mahdollisuudet kuin meillä. Tämä on ryhmämme johtopäätös: vastuullinen talous, realistinen strategia, investoinnit jotka tuottavat, rakenteellinen uudistaminen ja kaupunkilaisten turvallinen tulevaisuus. Kaikki tämä on mahdollista – mutta se edellyttää, että teemme ratkaisut nyt, eikä vasta silloin, kun olemme pakotettuja tekemään niitä. Me haluamme, että Kajaani on kaupunki, jossa perheillä on turvallista kasvaa, yrittäjillä turvallista investoida ja vanhemmilla turvallista ikääntyä. Turvallinen talous on tämän kaiken perusta. * * * Meidän tehtävämme ei ole tasapainottaa yhtä vuotta, vaan turvata seuraavat kaksikymmentä. * * * Perussuomalaisten valtuustoryhmä haluaa lopuksi kiittää kuluneesta vuodesta. Kiitämme muita valtuustoryhmiä yhteistyöstä ja rakentavista keskusteluista. Kiitämme myös virkamiehiä siitä työstä, jota teette muun muassa valmistelun osalta. Ilman teidän asiantuntemustanne ja huolellista valmistelua emme voisi tehdä päätöksiä, jotka ovat sekä harkittuja että vastuullisia. Yhteistyö ei aina ole helppoa, mutta se on välttämätöntä – ja sen varaan rakentuu koko kaupungin tulevaisuus. Me olemme erilaisia, me ajattelemme monista asioista eri tavoin, mutta me teemme tätä työtä yhteiselle kodillemme. Se on Kajaanin suurin vahvuus. Perussuomalaisten valtuustoryhmä toivottaa kaikille kajaanilaisille rauhaa, lepoa ja lämpöä joulun aikaan, sekä siunattua joulua ja armorikasta uutta vuotta. |
|
Avainsanat: Kajaanin kaupunki, talousarvio, kuntatalous, Perussuomalaiset, kaupunginvaltuusto, puhe |

