(Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomien mielipidepalstalla)
Hyvinvointialueiden talouskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan realistisia ja konkreettisia toimia, jotka keskittyvät palveluiden turvaamiseen ja kustannustehokkuuteen. Tämä ei ole vain poliittinen kysymys, vaan kyse on kaikkien kainuulaisten hyvinvoinnista.
Hyvinvointialueiden toimintahan alkoi 2023, kun Marinin hallituksen sote-uudistus astui voimaan. Uudistus, jossa oli ja on vahva keskustalainen kädenjälki. Uudistus, jolla Vasemmisto ja Vihreiden vahva tuki. Ilman niitä uudistus ei olisi mennyt läpi.
(Kirjoitus on julkaistu Kainuun Sanomien mielipidepalstalla)
Hyvinvointialueiden talouskriisin ratkaisemiseksi tarvitaan realistisia ja konkreettisia toimia, jotka keskittyvät palveluiden turvaamiseen ja kustannustehokkuuteen. Tämä ei ole vain poliittinen kysymys, vaan kyse on kaikkien kainuulaisten hyvinvoinnista.
Hyvinvointialueiden toimintahan alkoi 2023, kun Marinin hallituksen sote-uudistus astui voimaan. Uudistus, jossa oli ja on vahva keskustalainen kädenjälki. Uudistus, jolla Vasemmisto ja Vihreiden vahva tuki. Ilman niitä uudistus ei olisi mennyt läpi.
Kuten ”Yksityistäminen ei ole ratkaisu terveydenhuollon ongelmiin” ja ”Asiakasmaksujen korotus kertoo päätöksenteon moraalikadosta” mielipidekirjoituksista voidaan havaita, niin uhkakuvia kyllä luodaan ja rahaa pyydetään valtiolta, mutta omat konkreettiset uudistusvaihtoehdot puuttuvat kokonaan.
Nykyinen taloudellinen tilanne on seurausta ratkaisuista, joita tehtiin sote-uudistuksessa. Nyt on aika katsoa eteenpäin ja keskittyä ratkaisuihin, jotka tukevat Kainuun asukkaita ja heidän palveluitaan.
Kainuulaiset ovat aina olleet selviytyjiä. Kuten maakuntakokeilu osoitti, yhteisönä olemme pystyneet ratkaisemaan vaikeitakin haasteita, ja yhdessä voimme nytkin rakentaa taloudellisesti kestävän hyvinvointialueen. Tämän vuoksi tarvitaan edelleen toimia talouden oikaisemiseksi ja palveluiden kokonaisvaltaiseksi pelastamiseksi.
Välittömistä toimista asiakasmaksujen korotukset on jo otettu käyttöön.
Ostopalveluiden rajoittaminen näkyisi todennäköisesti uutena henkilöstönä, joten rekrytointiprosessin toimivuuden varmistaminen sekä tarkka henkilöstösuunnitelma ja kustannusten seuranta ovat olennaisia osia. Lisäksi ostopalveluiden nopea rajoittaminen voi johtaa palveluvajeeseen, ellei henkilöstöpulaa ratkaista tehokkaasti.
Keskipitkän aikavälin toimenpiteisiin kuuluisi etä- ja digipalveluiden laajentaminen sekä tekoälyn hyödyntäminen hoitoprosessin optimoinnissa, joilla voitaisiin saada 2-3 me säästöt. Digitaalisten palveluiden laajentaminen voi vähentää syrjäseutujen asukkaiden matkustustarvetta, mikä säästää aikaa ja rahaa sekä tuo palvelut lähemmäksi kainuulaisten arkea.
Lisäksi liikkuvat terveysasemat voisivat tuoda palvelut lähemmäksi Ristijärven ja Hyrynsalmen asukkaita, mikä vähentäisi matkustamisen tarvetta ja parantaisi arjen sujuvuutta.
Pitkän aikavälin toimenpiteistä sote-palveluiden integraation tehostaminen sekä yksityisen ja julkisen sektorin yhteistyö toisi lisäksi merkittäviä hyötyjä nykytilanteeseen verrattuna. Yhteistyö vaatii puolestaan juridiikan, sopimusten ja sopimustekniikan hallintaa, jotta päätäntävalta pysyy käsissä ja hyödyt jäävät hyvinvointialueelle.
Lyhyellä aikavälillä asiakasmaksujen korotukset ja ostopalveluiden hallinta ovat välttämättömiä, mutta keskipitkällä aikavälillä tarvitsemme panostuksia digitaalisiin ratkaisuihin ja palveluverkon optimointiin. Pitkällä aikavälillä sote-integraatio ja yksityisen sekä julkisen sektorin yhteistyö ovat avainasemassa.
Kainuulla on mahdollisuus näyttää muulle Suomelle, miten talousongelmat ratkaistaan kestävällä ja inhimillisellä tavalla. Yhteisillä päätöksillä ja määrätietoisella työllä voimme rakentaa hyvinvointialueen, joka palvelee kaikkia asukkaitaan.
Teemu Niva
Aluevaaliehdokas (ps)
Kajaani
Hyvin kirjoitettu, ja todella paljon samaa mieltä kanssasi.
Kunta - ja aluevaali ehdokas (PS)
Marika Moisanen
Paltamo