Lämmin kiitos Tuomas Kettuselle kirjoitukseeni (KS, 11.2.) ja Keskustan vaihtoehdon esittelystä (KS, 18.2.).
Totta on, että kipeitä ja vaikeita leikkauksia sekä säästöjä nykyinen hallitus on joutunut tekemään. Nykyisellä hallintomallilla, joka Keskustan aikana rakennettiin, joudutaan ottamaan ja laittamaan talouspuoli kuntoon. Asioiden lykkääminen vain kasvattaa korkoja, niin talouspuolella kuin hoitovelassakin.
Lämmin kiitos Tuomas Kettuselle kirjoitukseeni (KS, 11.2.) ja Keskustan vaihtoehdon esittelystä (KS, 18.2.).
Totta on, että kipeitä ja vaikeita leikkauksia sekä säästöjä nykyinen hallitus on joutunut tekemään. Nykyisellä hallintomallilla, joka Keskustan aikana rakennettiin, joudutaan ottamaan ja laittamaan talouspuoli kuntoon. Asioiden lykkääminen vain kasvattaa korkoja, niin talouspuolella kuin hoitovelassakin.
Kettunen kritisoi hallituksen unohtaneen julkisen puolen ja painottuneen yksityiselle puolelle. Yksityisten Kela-korvauksia on lisätty, mutta julkinen terveydenhuolto saa yhä yli 78 % sote-menoista. Kainuu saa ensi vuonna 29,3 miljoonaa euroa lisää (osavuosiraportti 1.1.-30.9.2024 s. 6). Tämä tarkoittaa, että palvelut voidaan säilyttää ilman uutta velkaa – toisin kuin Keskusta väittää.
Keskusta haluaa pysäyttää keskittämisen, siirtää matkakustannukset HVA:lle, ottaa käyttöön perhelääkärimallin ja rahoittaa keikkalääkäreitä. Samalla he lupaavat tuplata talouskasvun ja löytää säästöjä muualta. Mutta ilman maakuntaveroa, mistä rahat tulevat?
Myönnetään, nämä ovat kauniita ja hienoja tavoitteita, joita ei valitettavasti pystytä toteuttamaan tässä ajassa. Esimerkkinä keikkalääkärit, jos heitä ei käytetä, niin silloin he jäävät yksityiselle puolelle. Tämän jälkeen sama palvelu(!) ostetaan palvelusetelillä, joka ei kata kaikkia kustannuksia, vaan jää asiakkaan maksettavaksi.
Talouskasvun tuplaaminenkaan ei taida onnistua sormia napsauttamalla. Talouskasvun kaksinkertaistaminen ei ole poliittinen päätös, vaan pitkän aikavälin ilmiö. Suomen bkt on noussut vuodesta 2008 (285,7 mrd) vuoteen 2024 (291,1mrd) vain 1,8 %. Keskustan väite talouskasvun tuplaamisesta ilman konkreettisia toimia kuulostaa enemmän vaalipuheelta kuin realistiselta talouspolitiikalta.
Nato-maiden vaatimus nostaa puolustusmenot 3 %:iin tuo Suomelle 4–5 miljardin euron lisälaskun (IL 12.2.2025). Julkisten menojen priorisointi on tärkeämpää kuin koskaan – siksi hyvinvointialueiden talous on laitettava kestävälle pohjalle.
Perusterveydenhuoltoa voisi kokeilla kehittää etävastaanottojen ja tekoälyavusteisten diagnostiikan avulla, jolloin saataisiin painetta pois perusterveydenhuollosta ja enemmän aikaa tekeville käsille. Tekoälyavusteisuudesta löytyy esimerkiksi DigiFinlandin loppuraportti 21.3.2024, jossa näitä asioita on pohdittu tarkemmin.
Keikkalääkärien hinnat nousevat, koska lääkäreitä ei ole riittävästi. Ratkaisuna on koulutuspaikkojen lisääminen ja nuorten lääkärien sitouttaminen Kainuuseen – jotta sinäkin pääset hoitoon ajoissa.
Tavoitehan ei ole kenelläkään sulkea palveluita, vaan turvata ne kestävällä tavalla. Etäpalveluiden lisääminen ja joustavampi palveluverkko voivat varmistaa lähipalvelut ilman kalliita ja tehottomia ratkaisuja.
Hallituksen ratkaisut ovat vaikeita, mutta välttämättömiä Kainuun hyvinvointialueen talouden kestävyyden kannalta. Keskustan vaihtoehto kuulostaa hyvältä paperilla, mutta ilman rahoitusratkaisuja se on pelkkä lupaus. Valinta on selvä: haluammeko terveyspalvelut, jotka kestävät myös tulevaisuudessa, vai jätämmekö ongelmat lastemme maksettaviksi?
Teemu Niva
Alue- ja kuntavaaliehdokas (ps)
Kajaani