Viime viikkoina olen kirjoittanut useita ajatuksiani auki kotisivullani. Aiheina ovat olleet kunnallishallinnon avoimuus, valvonnan puutteet ja ne päätökset, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten arkeen – usein huomaamatta. En ole kirjoittanut kevyesti. Jokainen julkaisu on ollut myös henkilökohtainen valinta astua esiin silloin, kun olisi helpompaa vaieta. En hae konflikteja, vaan toivoa siitä, että asiat voidaan tehdä paremmin. Minulle kyse ei ole kampanjasta, vaan vastuusta. Sanoista, joiden on tarkoitus muuttua teoiksi.
Viime viikkoina olen kirjoittanut useita ajatuksiani auki kotisivullani. Aiheina ovat olleet kunnallishallinnon avoimuus, valvonnan puutteet ja ne päätökset, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten arkeen – usein huomaamatta. En ole kirjoittanut kevyesti. Jokainen julkaisu on ollut myös henkilökohtainen valinta astua esiin silloin, kun olisi helpompaa vaieta. En hae konflikteja, vaan toivoa siitä, että asiat voidaan tehdä paremmin. Minulle kyse ei ole kampanjasta, vaan vastuusta. Sanoista, joiden on tarkoitus muuttua teoiksi.
Olen ehdolla, koska uskon, että kunnallinen päätöksenteko kaipaa enemmän harkintaa kuin huutoa – ja enemmän vastuunkantoa kuin varovaisuutta. Meillä on ollut tapana tyytyä siihen, että asiat hoituvat ”niin kuin ne aina on hoidettu”. Mutta entä jos juuri se tapa on osa ongelmaa? Uskon siihen, että rehellinen ja suoraselkäinen toiminta voi palauttaa luottamusta järjestelmään. Ei siksi, että olisi helppoja ratkaisuja, vaan siksi, että joku uskaltaa etsiä niitä.
Jos saan luottamuksen jatkaa tehtävissäni, haluan varmistaa, että päätöksiä ei tehdä enää selän takana tai totutun sumuverhon suojassa. Tiedän, että kaikkea ei voi korjata kerralla – mutta jokainen selkeä päätös, jokainen ajoissa tuotu tieto ja jokainen turha kuluerä, joka saadaan kuriin, on askel parempaan. Haluan olla mukana rakentamassa kuntahallintoa, jossa ihmiset eivät väsy tuntemattomiin rakenteisiin, vaan näkevät, kuka tekee ja mitä varten. Ei täydellisyyttä – vaan suunnanmuutos, jonka voi perustella myös veronmaksajalle, työntekijälle ja luottamushenkilölle.
Yksi asia, johon haluan erityisesti vaikuttaa, on talouden parempi ennakoitavuus ja avoimuus. Liian usein valtuustossa reagoidaan vasta, kun tilinpäätös on jo käsissä. Me tarvitsemme järjestelmää, jossa taloudelliset tappiot, riskit ja heikot signaalit tuodaan esiin ajoissa – ennen kuin niistä tulee ongelmia. Vastuullinen päätöksenteko alkaa tiedosta ja tahtotilasta toimia ajoissa, ei vasta jälkikäteen selittelemällä.
Meillä on kunnissa yhtiöitä, joilla on iso rooli kuntalaisten arjessa – energian, asumisen, liikkumisen ja infran kautta. Silti valtuuston valvontamahdollisuudet ovat rajalliset. Haluan edistää sitä, että konsernivalvonta ei ole muodollista, vaan sisällöllistä. Kuntalaisen on voitava luottaa siihen, että yhteiset varat ja yhtiöt palvelevat tarkoitustaan – ei peittele virheitä tai päätöksiä, joita ei kehtaa kertoa.
Tämä ei ole ollut yhden ihmisen matka, vaan keskustelu, joka on syntynyt viesteistä, palautteista, kohtaamisista ja hiljaisista nyökkäyksistäkin. Kiitos jokaiselle, joka on pysähtynyt lukemaan, jakanut ajatuksia tai vain kuunnellut. Vaalit eivät ole minulle päätös, vaan mahdollisuus jatkaa työtä, joka on jo alkanut – ehkä vähän rohkeammin, vähän näkyvämmin, mutta samalla tavalla vastuullisesti. Äänestäjänä sinä päätät, millä voimalla muutosta viedään eteenpäin.