Teemu Nivan blogi - yhteiskunta ja talous

Valtuuston kokous 30.9.2025

Perjantai 3.10.2025 klo 6.48 - Teemu Niva

Valtuuston kokous 30.9.2025

Kajaanin kaupunginvaltuusto kokoontui syyskuun kokoukseen käsittelemään useita koko kaupunkia koskettavia asioita. Päätöspöydälle nousi niin organisaatiorakenteiden muutoksia, asemakaavan tarkennuksia kuin talouden seurannallisia kysymyksiä.

Kokous kuvasti hyvin sitä, miten valtuuston työssä yhdistyy strateginen ja arkinen: toisaalla keskusteltiin koulutuspalvelujen hallinnollisista rakenteista ja niiden tulevaisuudesta, toisaalla Välikadun alueen rakentamisen ehdoista. Talousasioissa huomio kiinnittyi KAVOn kustannusten ylityksiin, joilla on suora vaikutus sekä kaupungin että kaukolämpöasiakkaiden kukkaroon.

Näiden kolmen teeman – koulutusliikelaitoksen lakkauttamisen valmistelu, Välikadun asemakaavamuutos sekä KAVOn kulujen hallinta – kautta hahmottuu, millaisia valintoja Kajaanissa tehdään juuri nyt ja miten ne heijastuvat tuleviin vuosiin.

Yksi kokouksen suurimmista asioista oli Kajaanin koulutusliikelaitoksen lakkauttamisen valmistelu. Päätös ei koske itse opetusta – Kainuun ammattiopisto ja Kajaanin lukio jatkavat toimintaansa normaalisti – vaan liikelaitosmallia, jolla koulutusta on tähän asti hallinnoitu.

Perustelut ovat pitkälti hallinnollisia. Säästöjä ei etsitä opetuksesta, vaan päällekkäisen hallintorakenteen purkamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa liikelaitoksen johtajan viran poistumista ja johtokuntatyön päättymistä. Konkreettinen välitön säästö on arviolta noin 130 000 euroa vuodessa.

Valtuustossa nostin esille kysymyksen, jota moni muukin varmasti miettii:
Jos liikelaitoksen taseessa on jo kertynyt noin 14 miljoonaa euroa ylijäämää ja tuleville vuosille on budjetoitu noin 1 miljoona euroa ylijäämää per vuosi, niin mitä tälle lähes 17 miljoonan euron kokonaisuudelle tapahtuu?

Saamamme vastaus oli, että nämä varat siirtyvät kaupungin yleiseen palvelutuotantoon.

Tämä linjaus herättää väistämättä lisäkysymyksen: miksi muutos tehdään näennäisen 130 000 euron säästön vuoksi, jos samalla ollaan siirtämässä yli kymmenen miljoonan euron potti yhteiseen kassaan? Ratkaisu voi toki tuoda kaupungille joustavuutta, mutta samalla se tarkoittaa, että koulutuksen oma puskurirahasto häviää ja sen käyttökohteet jäävät jatkossa poliittisen harkinnan varaan.

Kyse ei siis ole vain hallinnon virtaviivaistamisesta, vaan myös siitä, miten ja mihin koulutuksesta kertyneet ylijäämät jatkossa käytetään.

Valtuusto hyväksyi Välikadun asemakaavan muutoksen, joka kasvattaa rakennusoikeutta noin neljänneksellä (+6 500 k-m²). Tämä mahdollistaa 4–5-kerroksisten kerrostalojen rakentamisen aivan keskustaan, kivijalkaan sijoitettavien liiketilojen kera. Samalla turvataan arvokkaat kohteet, kuten Pappila ja Koivukoskenkadun funkistalot.

Keskustelussa nousi esiin huoli kaupunkiympäristön kuumentumisesta kesäisin. Välikadun sijainti kaakkois–luode -linjalla kuitenkin tarkoittaa, että katu on suuren osan kesäpäivästä varjossa – ja 5-kerroksiset uudisrakennukset lisäävät tätä varjostusta. Hellepäivien kuumuus ei siis ole suurin ongelma juuri tällä kadulla.

Omassa puheenvuorossani korostin, että kaavoituksen pitää ennen kaikkea mahdollistaa – ei sitoa ja rajoittaa liikaa. Välikadun sijainti on vahvuus: Brahenkadun varressa oleva Rantapuisto on vain noin 75 metrin päässä, mikä tarjoaa asukkaille ja kaupunkilaisille tärkeän vihreän ja viileämmän hengähdyspaikan.

Ja lopulta, on hyvä muistaa myös mittakaava: bulevardia ei voida rakentaa sinne, missä sille ei ole tilaa.

Kyse on siis tasapainosta: keskustaan saadaan uutta asumista ja liiketoimintaa, mutta samalla on syytä varmistaa, että alueen viihtyisyys ja yhteys puistoon säilyvät.

Kokouksessa käsiteltiin myös kaupungin talouden seurantaraporttia. Raportti on tärkeä työkalu, jonka pitäisi antaa selkeä kuva siitä, missä mennään ja mitkä ovat suurimmat riskit loppuvuodelle.

Tällä kertaa huomasin, että merkittävä ylitys oli piilotettu tavoitetaulukon pikkutekstiin. KAVOn osalta todettiin, että:

  • Kiinteät kustannukset ovat tällä hetkellä 10,2 % budjetoitua suuremmat
  • Muuttuvat kustannukset ovat 15,8 % budjetoitua suuremmat
  • Molemmissa kohdissa todetaan ykskantaan: “Ei toteudu”.

Kyse on siis selkeästä budjettiylityksestä jo puolessa välissä vuotta. Koska Kavo toimii mankala-periaatteella, nämä kustannukset siirtyvät edelleen asiakkaiden ja kaupungin maksettavaksi.

Esitin kokouksessa kaksi kysymystä:

  1. Montako miljoonaa ylitys on euromääräisesti?
  2. Miten valvova elin, konsernijaosto, on puuttunut toimintaan? Kysyin tämän siksi, ettei käy niin, että konsernijaosto laiminlyö valvontavelvollisuutensa.

KAVOn erityispiirre on se, että kyseessä on mankala-yhtiö, jolla on vain kaksi asiakasta: Loiste Lämpö ja Kajaanin Energiantuotanto (KET). Tämä tarkoittaa, että jokainen ylitys näkyy suoraan kaupunkilaisen kukkarossa:

  • veronmaksajille menetettyinä euroina KETin kautta
  • kaukolämpöasiakkaille nousseina laskuina Loiste Lämpön kautta.

Suoraa vastausta ei kuitenkaan tullut. Asiaa kierrettiin, ja käytin välihuudon: “Montako miljoonaa?” Lopulta puheenjohtaja nuiji asian kiinni, kun muita puheenvuoroja ei enää ollut.

Tilanne oli hämmentävä. Totesin ääneen: “Mitä vittua?!” – mikä johti siihen, että puheenjohtaja huomautti minua kielenkäytöstä. En toki ole ylpeä siitä, mutta reaktio kuvasi turhautumista: kun kysymykseen ei vastata, vaan keskustelu katkaistaan, jää valtuustolle ja kaupunkilaisille kuva, että merkittävää asiaa väistellään.

Ja se on vaarallista – koska KAVOn kustannusylitykset näkyvät suoraan kaupunkilaisen kukkarossa: veroeuroina KETin kautta ja nousevina kaukolämpölaskuina Loiste Lämmön kautta.

Kokouksen jälkeen kävin vielä puheenjohtajan ja sihteerin (kaupunginlakimies) luona. Pyysin kaupunginlakimiestä kertaamaan virkamiehille ja puheenjohtajalle Kuntalain 83 §:n, joka koskee luottamushenkilön tietojensaantioikeutta. Valtuutetulla on oikeus saada tietoa päätöksenteon pohjaksi, eikä olennaisia asioita voi jättää piiloon taulukoiden alaviitteisiin.

Tilanne jätti jälkeensä isomman kysymyksen: miten talouden seurannasta voidaan tehdä aidosti läpinäkyvää ja rehellistä, jos valtuustolle ei anneta suoria vastauksia?

Kokouksen aikana käsiteltiin isoja rakenteellisia muutoksia ja miljoonaluokan talouskysymyksiä. Koulutusliikelaitoksen lakkautus herätti kysymyksen siitä, miksi tehdään näennäisen pieni säästö, kun pöydällä on kymmenien miljoonien ylijäämä. KAVOn kohdalla taas nähtiin, miten budjettiylitykset voidaan kirjata rivien väliin, vaikka ne näkyvät suoraan kaupunkilaisten veroeuroina ja kaukolämpölaskuina. Välikadun kaavamuutos muistutti puolestaan siitä, että kaavoituksen pitää mahdollistaa eikä rajoittaa.

Silti vilkkaimman keskustelun sai aikaan Pikku-Peten lippuhinta, 4,50 euroa. Se on konkreettinen ja helposti ymmärrettävä asia, joka koskettaa suoraan arkea. Minulle on joskus sanottu: “Ihmiset keskustelevat niistä asioista, jotka he ymmärtävät.” Tämä kokous näytti sen todeksi. Valtuustossa ymmärrettiin 4,50 euroa – mutta ei välttämättä 14,3 miljoonaa (Koulutusliikelaitoksen kertynyt ylijäämä).

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koulutusliikelaitos, Kaavoitus, Välikatu, Kavo