Teemu Nivan blogi - yhteiskunta ja talous

USA-Iran -kriisi 2025-2026: skenaariot, riskit ja taloudelliset vaikutukset

Maanantai 6.4.2026 klo 11.29 - Teemu Niva

Tämä kirjoitus on skenaariopohjainen analyysi mahdollisesta kehityskulusta vuosille 2025–2026. Se ei kuvaa toteutuneita tapahtumia, vaan pyrkii jäsentämään, miten nykyiset jännitteet voisivat kehittyä ja mitä vaikutuksia niillä olisi.

Yhdysvaltojen ja Iranin välinen vastakkainasettelu ei ole yksittäinen kriisi, vaan monitasoinen kokonaisuus, jossa sotilaallinen toiminta, talous ja globaalit toimitusketjut kietoutuvat yhteen. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan, miltä tilanne voisi näyttää, jos nykyinen kehityssuunta jatkuu – ja ennen kaikkea, mitä se merkitsisi energialle, teollisuudelle ja tavalliselle arjelle.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: geopolitiikka, energiamarkkinat, inflaatio, riskienhallinta, globaalitalous

Talousarviokokouksen ryhmäpuhe

Maanantai 8.12.2025 - Teemu Niva

Ryhmäpuheenvuoro Kajaanin kaupunginvaltuuston talousarviokokouksessa 8.12.2025. Pidin puheenvuoron Perussuomalaisten valtuustoryhmän puolesta.

Talousarviota ei voi tarkastella irrallaan ympäröivästä maailmasta. Suomen ja kuntatalouden liikkumavaran kaventuessa myös Kajaanin on tehtävä ratkaisuja ajoissa – meidän tehtävämme ei ole tasapainottaa yhtä vuotta, vaan turvata seuraavat kaksikymmentä.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kajaanin kaupunki, talousarvio, kuntatalous, Perussuomalaiset, kaupunginvaltuusto, puhe

Kun järjestelmä korvaa yksilön - Vasemmiston malli ihmisen näkökulmasta

Tiistai 2.12.2025 - Teemu Niva

Vasemmiston mallissa yksilön taloudellinen asema pyritään turvaamaan tulonsiirtojen kautta. Sosiaaliturvaleikkaukset perutaan, työttömyysturvan suojaosaa nostetaan 500 euroon, ja perusturvaa vahvistetaan niin, että arjen välitön toimeentulo olisi taattu. Tämä luo järjestelmän, jossa yhteiskunta ikään kuin lupaa: ”sinun ei tarvitse selvitä yksin — me kannamme sinua.”

Tällainen malli voi lyhyellä aikavälillä helpottaa taloudellista epävarmuutta ja lievittää toimeentulopaineita. Samalla se kuitenkin muuttaa yksilön suhdetta omaan tekemiseensä: toimeentulo ei synny enää työn kautta, vaan järjestelmään kuulumisen kautta. Kun perusturvaa vahvistetaan ilman vastikkeellisuuden kasvua tai kannusteita aktivoitumiseen, yksilölle tarjoutuu mahdollisuus pysyä passiivisena ilman välitöntä taloudellista riskiä.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: vastuu, toimijuus, passiivisuus, kontrolli, autonomia

Kun valtio korvaa markkinan - yritysten asema Vasemmiston mallissa

Maanantai 1.12.2025 - Teemu Niva

Vasemmistoliiton talousmallissa valtio nousee ensisijaiseksi taloudelliseksi toimijaksi. Sen sijaan, että yritykset synnyttäisivät työpaikkoja markkinalähtöisesti, valtio ottaa työnantajan roolin ja tilaa työtä itseltään. Tällöin kasvu ei enää perustu innovaatioihin, riskiin tai investointeihin, vaan poliittiseen rahankäyttöön.

Rakennusalalle suunnatut suhdannepoliittiset tukipaketit, peruskorjausavustukset ja julkiset rakennushankkeet eivät ole merkki kysynnän vahvistumisesta, vaan tekohengityksestä. Kun kysyntä luodaan budjettirivillä eikä markkinoilla, tuloksena ei ole kestävä kasvu, vaan tilapäinen työllisyysvaikutus. Yritykset eivät tällöin työllistä siksi, että markkina vaatisi tuotantoa, vaan siksi, että valtio maksaa laskun.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: valtio, verokiila, investoinnit, tuottavuus, riippuvuus

SDP:n vaihtoehtobudjetti yksilöille - työn, säästämisen ja arjen vaikutukset

Sunnuntai 30.11.2025 - Teemu Niva

Politiikka paljastuu usein selvimmin silloin, kun sitä tarkastellaan yksilön näkökulmasta. Kun kysymme: mitä tämä merkitsee minulle — arjessani, työssäni, omassa taloudessani? Silloin politiikan retoriikka kääntyy konkreettiseksi todellisuudeksi.

SDP:n vaihtoehtobudjettia on helppo tarkastella abstraktisti valtion tasolla: puhutaan miljardien luvuista, verokertymistä ja sopeutuksista. Mutta yksilölle merkityksellistä on se, miten se vaikuttaa käytettävissä olevaan tuloon, työnteon kannattavuuteen, säästämiseen, varautumiseen ja mahdollisuuteen käyttää omaa rahaa omiin tavoitteisiinsa.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SDP, ostovoima, työn kannustimet, varallisuus, yksilön autonomia

SDP:n vaihtoehtobudjetti yrityksille - uhka kasvulle vai mahdollisuus muutokseen?

Lauantai 29.11.2025 - Teemu Niva

Yritykset ovat Suomen talouden perusta. Ne luovat työpaikat, maksavat palkat, investoivat, ottavat riskejä ja pitävät huolta siitä, että verotuloja kertyy – sekä kunnille että valtion kassaan. Talous ei rakennu vain julkisesta sektorista, eikä hyvinvointivaltiota ylläpidetä vain valtion velalla. Hyvinvointia rakentaa se, että yrityksillä menee hyvin: että ne uskaltavat investoida ja kasvattavat kotimaista omistusta.

Siksi se, miten poliittiset puolueet suhtautuvat yrityksiin ja omistamiseen, on ratkaiseva kysymys Suomen tulevaisuudelle. Yritysten verotus ja toimintaympäristö eivät ole pelkkää teknistä vero- ja lakikikkailua — ne vaikuttavat suoraan siihen, syntyykö Suomeen kasvua vai hiipuuko se.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: SDP, yritysverotus, omistajuus, pk-yritykset, pääoman pako

Kymppejä kuussa - osa II: Mihin kasvu oikeasti nojaa?

Perjantai 28.11.2025 - Teemu Niva

Ensimmäisessä osassa pysähdyttiin pohtimaan, mitä muutama kymppi lisää kuukaudessa tekee arjelle. Se tuo helpotusta, mutta ei käynnistä Suomen taloutta. Tämän jatko-osan tarkoitus on siirtää katse toisaalle – siihen, mihin kasvu oikeasti nojaa. Kun arjen kulutus on tärkeää ihmisten kannalta, talouden kannalta ratkaisevaa on se, uskaltavatko yritykset investoida, palkata, laajentaa ja ottaa riskejä. Siihen vaikuttaa yksi tekijä enemmän kuin mikään muu: veropolitiikan selkeys ja ennakoitavuus.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: veronkevennys, yhteisövero, investoinnit, talouskasvu, pääoman liikkuminen

Kymppejä kuussa

Lauantai 22.11.2025 klo 8.57 - Teemu Niva

Monelle pieni lisäraha kuukaudessa tarkoittaa ennen kaikkea arjen helpottumista. Muutama kymppi voi tuoda ostoskoriin tuoreempia ruokia, helpottaa liikkumista tai mahdollistaa pienen piristyksen kiireisen viikon keskelle. Mutta kun keskustellaan siitä, mihin Suomi nojaa tulevaisuuden kasvussa, nämä arjen parannukset ja talouspolitiikan tavoitteet eivät ole sama asia. Veronkevennys voi helpottaa ihmisen elämää – mutta se ei vielä kerro, miten talous saadaan kasvuun.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: veronkevennys, talouskasvu, kulutus vs. investoinnit, ostovoima, Suomen talous

Kateus vie kalatkin järvestä

Sunnuntai 16.11.2025 klo 7.11 - Teemu Niva

Suomessa keskustellaan taas miljonääriverosta, ikään kuin se olisi oikotie oikeudenmukaisuuteen tai lisäverotuloihin. Todellisuudessa kyse on aivan muusta. Pääomat liikkuvat jo nyt maasta toiseen nopeammin kuin politiikka ehtii reagoida, ja Visual Capitalistin tuore data näyttää karusti, minne varallisuus virtaa: pois korkean verotuksen maista, kohti ennakoitavia ja omistamista arvostavia talouksia.

Suomi on samaan aikaan pääomaköyhä, kateuteen nojaava ja – onnellisuuslistojen huipusta huolimatta – vaarallisen tyytyväinen nykytilaansa. Kun yritykset jakavat kasvun eväät osinkoina eivätkä investointeina, ja politiikka suhtautuu varallisuuteen riskinä, ei ole ihme, että kasvu laahaa.

Kateus vie kalatkin järvestä. Miljonäärivero veisi pian myös ne, jotka kalastaisivat.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: miljonäärivero, veropolitiikka, talouskasvu, pääomat, Suomi

Hakukoneesta tekoälyyn

Sunnuntai 26.10.2025 klo 5.51 - Teemu Niva

Osittain vielä yön pimeinä tunteina tulee pohdittua erinäisiä asioita. Mikä erottaa hakukoneen ja tekoälyn? Huomaan ettei tietoa etsitä kuten ennen. Hakukoneet, jotka kerran näyttivät meille maailman, ovat vaihtuneet tekoälyihin, jotka muodostavat sen puolestamme.
Päätöksistä on tullut sujuvia, valinnoista vaivattomia – mutta kenen ehdoilla?
Kun kone tietää, mitä ajattelemme, mitä luemme ja keitä kuuntelemme, onko päätös enää meidän, vai vain heijastus siitä, mitä järjestelmä pitää järkevänä?

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: tekoäly, hakukoneet, algoritmit, demokratia, päätöksenteko

Hiljainen osoitus luottamuksesta tulevaisuuteen

Lauantai 18.10.2025 klo 6.19 - Teemu Niva

Keskustelu taloudesta on täynnä synkkiä sävyjä, mutta todellisuus on monivivahteisempi.
Suomalaiset ovat osoittaneet hiljaista sitkeyttä – maksaneet velkojaan, säästäneet ja jatkaneet eteenpäin.

Luettuani Tuomas Kettusen kirjoituksen (https://www.kainuunsanomat.fi/artikkeli/eduskunnasta-hallituksen-toimet-eivat-ratkaise-suurtyottomyytta) suurtyöttömyydestä ja taloudellisesta ahdingosta pysähdyin. Puhummeko todella samasta Suomesta – tai edes samoista tilastoista?

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Suomen talous, työllisyys, säästäminen, investoinnit, talousosaaminen, Tuomas Kettunen

Valtuuston kokous 30.9.2025

Perjantai 3.10.2025 klo 6.48 - Teemu Niva

Valtuuston kokous 30.9.2025

Kajaanin kaupunginvaltuusto kokoontui syyskuun kokoukseen käsittelemään useita koko kaupunkia koskettavia asioita. Päätöspöydälle nousi niin organisaatiorakenteiden muutoksia, asemakaavan tarkennuksia kuin talouden seurannallisia kysymyksiä.

Kokous kuvasti hyvin sitä, miten valtuuston työssä yhdistyy strateginen ja arkinen: toisaalla keskusteltiin koulutuspalvelujen hallinnollisista rakenteista ja niiden tulevaisuudesta, toisaalla Välikadun alueen rakentamisen ehdoista. Talousasioissa huomio kiinnittyi KAVOn kustannusten ylityksiin, joilla on suora vaikutus sekä kaupungin että kaukolämpöasiakkaiden kukkaroon.

Näiden kolmen teeman – koulutusliikelaitoksen lakkauttamisen valmistelu, Välikadun asemakaavamuutos sekä KAVOn kulujen hallinta – kautta hahmottuu, millaisia valintoja Kajaanissa tehdään juuri nyt ja miten ne heijastuvat tuleviin vuosiin.

Yksi kokouksen suurimmista asioista oli Kajaanin koulutusliikelaitoksen lakkauttamisen valmistelu. Päätös ei koske itse opetusta – Kainuun ammattiopisto ja Kajaanin lukio jatkavat toimintaansa normaalisti – vaan liikelaitosmallia, jolla koulutusta on tähän asti hallinnoitu.

Perustelut ovat pitkälti hallinnollisia. Säästöjä ei etsitä opetuksesta, vaan päällekkäisen hallintorakenteen purkamisesta. Käytännössä tämä tarkoittaa muun muassa liikelaitoksen johtajan viran poistumista ja johtokuntatyön päättymistä. Konkreettinen välitön säästö on arviolta noin 130 000 euroa vuodessa.

Valtuustossa nostin esille kysymyksen, jota moni muukin varmasti miettii:
Jos liikelaitoksen taseessa on jo kertynyt noin 14 miljoonaa euroa ylijäämää ja tuleville vuosille on budjetoitu noin 1 miljoona euroa ylijäämää per vuosi, niin mitä tälle lähes 17 miljoonan euron kokonaisuudelle tapahtuu?

Saamamme vastaus oli, että nämä varat siirtyvät kaupungin yleiseen palvelutuotantoon.

Tämä linjaus herättää väistämättä lisäkysymyksen: miksi muutos tehdään näennäisen 130 000 euron säästön vuoksi, jos samalla ollaan siirtämässä yli kymmenen miljoonan euron potti yhteiseen kassaan? Ratkaisu voi toki tuoda kaupungille joustavuutta, mutta samalla se tarkoittaa, että koulutuksen oma puskurirahasto häviää ja sen käyttökohteet jäävät jatkossa poliittisen harkinnan varaan.

Kyse ei siis ole vain hallinnon virtaviivaistamisesta, vaan myös siitä, miten ja mihin koulutuksesta kertyneet ylijäämät jatkossa käytetään.

Valtuusto hyväksyi Välikadun asemakaavan muutoksen, joka kasvattaa rakennusoikeutta noin neljänneksellä (+6 500 k-m²). Tämä mahdollistaa 4–5-kerroksisten kerrostalojen rakentamisen aivan keskustaan, kivijalkaan sijoitettavien liiketilojen kera. Samalla turvataan arvokkaat kohteet, kuten Pappila ja Koivukoskenkadun funkistalot.

Keskustelussa nousi esiin huoli kaupunkiympäristön kuumentumisesta kesäisin. Välikadun sijainti kaakkois–luode -linjalla kuitenkin tarkoittaa, että katu on suuren osan kesäpäivästä varjossa – ja 5-kerroksiset uudisrakennukset lisäävät tätä varjostusta. Hellepäivien kuumuus ei siis ole suurin ongelma juuri tällä kadulla.

Omassa puheenvuorossani korostin, että kaavoituksen pitää ennen kaikkea mahdollistaa – ei sitoa ja rajoittaa liikaa. Välikadun sijainti on vahvuus: Brahenkadun varressa oleva Rantapuisto on vain noin 75 metrin päässä, mikä tarjoaa asukkaille ja kaupunkilaisille tärkeän vihreän ja viileämmän hengähdyspaikan.

Ja lopulta, on hyvä muistaa myös mittakaava: bulevardia ei voida rakentaa sinne, missä sille ei ole tilaa.

Kyse on siis tasapainosta: keskustaan saadaan uutta asumista ja liiketoimintaa, mutta samalla on syytä varmistaa, että alueen viihtyisyys ja yhteys puistoon säilyvät.

Kokouksessa käsiteltiin myös kaupungin talouden seurantaraporttia. Raportti on tärkeä työkalu, jonka pitäisi antaa selkeä kuva siitä, missä mennään ja mitkä ovat suurimmat riskit loppuvuodelle.

Tällä kertaa huomasin, että merkittävä ylitys oli piilotettu tavoitetaulukon pikkutekstiin. KAVOn osalta todettiin, että:

  • Kiinteät kustannukset ovat tällä hetkellä 10,2 % budjetoitua suuremmat
  • Muuttuvat kustannukset ovat 15,8 % budjetoitua suuremmat
  • Molemmissa kohdissa todetaan ykskantaan: “Ei toteudu”.

Kyse on siis selkeästä budjettiylityksestä jo puolessa välissä vuotta. Koska Kavo toimii mankala-periaatteella, nämä kustannukset siirtyvät edelleen asiakkaiden ja kaupungin maksettavaksi.

Esitin kokouksessa kaksi kysymystä:

  1. Montako miljoonaa ylitys on euromääräisesti?
  2. Miten valvova elin, konsernijaosto, on puuttunut toimintaan? Kysyin tämän siksi, ettei käy niin, että konsernijaosto laiminlyö valvontavelvollisuutensa.

KAVOn erityispiirre on se, että kyseessä on mankala-yhtiö, jolla on vain kaksi asiakasta: Loiste Lämpö ja Kajaanin Energiantuotanto (KET). Tämä tarkoittaa, että jokainen ylitys näkyy suoraan kaupunkilaisen kukkarossa:

  • veronmaksajille menetettyinä euroina KETin kautta
  • kaukolämpöasiakkaille nousseina laskuina Loiste Lämpön kautta.

Suoraa vastausta ei kuitenkaan tullut. Asiaa kierrettiin, ja käytin välihuudon: “Montako miljoonaa?” Lopulta puheenjohtaja nuiji asian kiinni, kun muita puheenvuoroja ei enää ollut.

Tilanne oli hämmentävä. Totesin ääneen: “Mitä vittua?!” – mikä johti siihen, että puheenjohtaja huomautti minua kielenkäytöstä. En toki ole ylpeä siitä, mutta reaktio kuvasi turhautumista: kun kysymykseen ei vastata, vaan keskustelu katkaistaan, jää valtuustolle ja kaupunkilaisille kuva, että merkittävää asiaa väistellään.

Ja se on vaarallista – koska KAVOn kustannusylitykset näkyvät suoraan kaupunkilaisen kukkarossa: veroeuroina KETin kautta ja nousevina kaukolämpölaskuina Loiste Lämmön kautta.

Kokouksen jälkeen kävin vielä puheenjohtajan ja sihteerin (kaupunginlakimies) luona. Pyysin kaupunginlakimiestä kertaamaan virkamiehille ja puheenjohtajalle Kuntalain 83 §:n, joka koskee luottamushenkilön tietojensaantioikeutta. Valtuutetulla on oikeus saada tietoa päätöksenteon pohjaksi, eikä olennaisia asioita voi jättää piiloon taulukoiden alaviitteisiin.

Tilanne jätti jälkeensä isomman kysymyksen: miten talouden seurannasta voidaan tehdä aidosti läpinäkyvää ja rehellistä, jos valtuustolle ei anneta suoria vastauksia?

Kokouksen aikana käsiteltiin isoja rakenteellisia muutoksia ja miljoonaluokan talouskysymyksiä. Koulutusliikelaitoksen lakkautus herätti kysymyksen siitä, miksi tehdään näennäisen pieni säästö, kun pöydällä on kymmenien miljoonien ylijäämä. KAVOn kohdalla taas nähtiin, miten budjettiylitykset voidaan kirjata rivien väliin, vaikka ne näkyvät suoraan kaupunkilaisten veroeuroina ja kaukolämpölaskuina. Välikadun kaavamuutos muistutti puolestaan siitä, että kaavoituksen pitää mahdollistaa eikä rajoittaa.

Silti vilkkaimman keskustelun sai aikaan Pikku-Peten lippuhinta, 4,50 euroa. Se on konkreettinen ja helposti ymmärrettävä asia, joka koskettaa suoraan arkea. Minulle on joskus sanottu: “Ihmiset keskustelevat niistä asioista, jotka he ymmärtävät.” Tämä kokous näytti sen todeksi. Valtuustossa ymmärrettiin 4,50 euroa – mutta ei välttämättä 14,3 miljoonaa (Koulutusliikelaitoksen kertynyt ylijäämä).

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Koulutusliikelaitos, Kaavoitus, Välikatu, Kavo

Jotain uutta, jotain vanhaa

Maanantai 26.5.2025 klo 9.26 - Teemu Niva

Kevät on muutoksen vuodenaika. Se tuo valoa, paljastaa lumen alta kasautuneet lehdet – ja toisinaan myös ajatuksia, joita ei talven aikana ehtinyt kohdata. Omassa kalenterissani kevät on tänä vuonna ollut poikkeuksellisen merkityksellinen. Ei niinkään kiireen vuoksi, vaan siksi, että moni asia on liikahtanut uuteen asentoon. Luottamustehtävissä on meneillään luonnollinen kiertokulku, paikkaneuvottelut ovat vieneet ajatukset tulevaan, ja samaan aikaan elämä on tarjonnut uuden polun, jota en vielä jokin aika sitten osannut odottaa.

Helmikuussa, istuessani junassa puolisoni kanssa matkalla Jyväskylään, pysähdyin ensimmäistä kertaa kunnolla miettimään, mitä jos. Junan keinuvassa rytmissä ja hiljaisessa yhdessäolossa nousi esiin ajatus, jota olin ehkä jo aiemmin sivusilmällä vilkaissut, mutta nyt katsoin sitä suoraan: voisinko löytää itseni SF-Caravanin liittohallituksesta?

Keskustelu puolison kanssa oli lämmin ja rehellinen – sellainen, jossa ei etsitä vain mahdollisuuksia, vaan myös merkitystä. Samoihin aikoihin tunnustin itselleni toisen tosi asian: kevään kuntavaaleissa puolueen tulos laskee, ja sen myötä kalenteri voisi keventyä. Mitä jos tämä olisi juuri oikea hetki siirtyä johonkin uuteen, johonkin toisenlaiseen vastuuseen?

Muutos ei ole aina suuri ääni. Joskus se on hiljainen siirtymä – vanhan väistyminen ja uuden mahdollistuminen.

Kevään kuntavaalit ovat aina enemmän kuin pelkkä vaalipäivä. Ne ovat monivaiheinen prosessi, jossa mitataan paitsi ehdokkaiden henkilökohtaista luottamusta, myös puolueiden kannatusta ja paikkajakoa koko valtuustokauden ajaksi. Tänä keväänä vaalitulos oli monella tavalla odotettu: kentältä oli jo hyvissä ajoin kuultavissa merkkejä siitä, että tunnelma on muuttunut, ja paine kohdistui erityisesti valtakunnallisesti kannatustaan menettäneisiin puolueisiin – myös meihin.

Vaikka oma työni Kajaanin valtuustossa on ollut pitkäjänteistä ja perusteellista, ei kukaan ole yksinään immuuni suuremmille virtauksille. Puolueen kokonaisäänimäärän laskiessa myös oma asemani muuttui, ja tämä heijastuu suoraan paikkaneuvotteluihin, jotka ovat nyt keväällä saatettu päätökseen – vaikkei virallisia nimityksiä olekaan vielä tehty.

Neuvottelujen henki on ollut rakentava ja realistinen. Ryhmässä kävimme myös rehellisen keskustelun henkilökohtaisista toiveista ja kiinnostuksenkohteista, mutta vielä tärkeämpänä – pohdimme kokonaisuutta, joka olisi vastuullisin kuntalaisia kohtaan. Miten saamme ryhmän osaamisen parhaiten käyttöön? Missä tehtävissä kukin pääsee vaikuttamaan eniten ja hyödyntämään vahvuuksiaan? Nämä ovat kysymyksiä, joita ei voi ohittaa, jos haluaa toimia yhteiseksi hyväksi eikä vain omaksi edukseen.

On selvää, että tehtävät vaihtuvat. Samalla kun jotkut roolit jäävät taakse, avautuu tilaa uusille näkökulmille ja toisenlaisille tavoille vaikuttaa. Tämä on osa kunnallisen demokratian rytmiä – vaihtuvuus ei ole heikkoutta, vaan osa sen elinvoimaa.

Luottamustehtävien kierto tarkoittaa käytännössä myös kalenterin uudelleenjärjestelyä. Näillä näkymin useampi aiempi tehtäväni on väistymässä, ja tilalle on esitetty yksi uusi vastuu. Lopulliset päätökset tehdään myöhemmin, mutta suunta on jo hahmottumassa.

Tämä muutos ei tullut yllätyksenä. Tunnistin sen mahdollisuuden jo helmikuun ensimmäisellä viikolla, kun katsoin kalenteria ja kuntavaaliennusteita ensimmäistä kertaa tietoisesti uusin silmin. Olin tehnyt paljon, pitkään ja monessa – ja vähitellen alkoi tuntua siltä, että uusi järjestys voisi olla paikallaan.

Kun useampi rooli vaihtuu yhteen, se tuntuu kalenterissa konkreettisena muutoksena. Viikkoihin vapautuu aikaa, jota ei ole ollut vuosiin. Se ei tarkoita luopumista vaikuttamisesta, vaan uudelleen suuntaamista. Kaikkeen ei voi revetä – eikä tarvitsekaan. Tehtävien väheneminen antaa mahdollisuuden hengittää syvempään ja katsoa pidemmälle.

Kyse on lopulta elämänrytmin uudelleenarvioinnista, jota moni meistä käy läpi jossakin vaiheessa. Minulle se tarkoitti kysymystä: mihin suuntaan haluan antaa aikani ja energiani seuraavaksi?

SF-Caravan ry on valtakunnallinen järjestö, joka kokoaa yhteen liikkuvan elämäntavan ystävät – karavaanarit, leirintämatkailijat ja tien päällä viihtyvät ihmiset. Yhdistykseen kuuluu yli 60 000 jäsentä, ja sen toiminta kattaa koko Suomen aina paikallisyhdistyksistä liittohallitukseen asti. Toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen, yhdessä tekemiseen ja siihen vahvaan periaatteeseen, että vapaa-aika saa olla omannäköistä – mutta harvoin yksinäistä.

Minulle SF-Caravan ei ole vain yhdistys – se on ollut myös perheen yhteisiä reissuja, tien varrella syntyneitä keskusteluja ja kohtaamisia, joissa matka on ollut päämäärää tärkeämpi. Karavaanielämä ei tarjoa vain maisemia, vaan näkökulmia. Yhteisöllisyys ei synny järjestyssäännöistä vaan siitä, että ihmiset pysähtyvät toistensa luo – joskus kahvikupin ääreen, joskus vain jakamaan hetken.

Olen toiminut paikallisen yhdistyksemme varapuheenjohtajana jo useamman vuoden, ja sitä kautta olen saanut katsella toimintaa sekä ruohonjuuritasolta että järjestöelämän rakenteista käsin. Tässä yhteisössä on voimaa, joka kantaa yllättävän pitkälle. Siksi kun helmikuussa ajatus liittohallituksen tehtävästä nousi mieleeni, se ei tuntunut vieraalta. Se tuntui jatkumolta.

Kevään aikana ajatus muuttui ehdotukseksi – ja ehdotus päätökseksi. SF-Caravan ry:n liittokokouksessa minut valittiin mukaan järjestön liittohallitukseen. Olen kiitollinen luottamuksesta ja otan tehtävän vastaan vakavasti, mutta innostuneena.

Liittohallituksessa toimiminen on luonnollinen jatko monivuotiselle työlle paikallisyhdistyksen varapuheenjohtajana. Uskon, että kokemukseni päätöksenteosta, talousasioiden hoidosta ja laajemmista kokonaisuuksista voi olla hyödyksi myös valtakunnallisella tasolla. Tärkeintä kuitenkin on kuunnella – kenttää, jäseniä ja yhdistyksiä – ja rakentaa siltoja eri puolilla Suomea toimivien ihmisten välillä.

Tiedän, että liittohallituksen työ ei ole näkyvintä eikä helpointa. Mutta juuri siksi se on tärkeää. Järjestötoiminta tarvitsee ihmisiä, jotka eivät ainoastaan kysy "mitä minä saan tästä", vaan jotka myös kysyvät "mitä minä voin tuoda mukanani". Tässä hengessä lähden mukaan – tekemään yhdessä, ei ylhäältä.

Muutos ei aina tarkoita luopumista. Joskus se tarkoittaa mahdollisuutta vaikuttaa uudella tavalla – uudessa paikassa, uusien ihmisten kanssa. Vaikka osa aiemmista tehtävistäni on päättymässä, halu rakentaa yhteistä hyvää ei ole kadonnut mihinkään. Se on vain vaihtanut muotoa.

Olen nyt mukana SF-Caravanin liittohallituksessa valmiina kuuntelemaan, oppimaan ja edistämään asioita, joilla on merkitystä jäsenille ja paikallisyhdistyksille. Jos paikallinen yhdistys haluaa minut mukaan tilaisuuteensa tai kokoukseensa, helpoiten se onnistuu liiton toimiston kautta. Liiton toimisto – erityisesti toiminnanjohtaja Mikko Kivekäs – koordinoi näitä yhteydenottoja ja pitää kirjaa osallistumisista.

Tehdään tästä vuodesta hyvä – yhdessä. Yhdistyksissä, kunnissa ja tien päällä.

 

Kommentoi kirjoitusta.

Tämä ei ollut loppu - kiitos Kajaani

Maanantai 14.4.2025 klo 7.02 - Teemu Niva

Koko maan tulos – karu mutta rehellinen peili

Vuoden 2025 kuntavaalit jäävät historiaan erityisesti Perussuomalaisten valtakunnallisena aallonpohjana. Kannatus putosi yli 14 prosentista 7,6 prosenttiin, ja paikkamäärä kutistui dramaattisesti. Monessa kunnassa puolue menetti asemansa kokonaan tai jäi muutaman valtuutetun varaan.

Tämä ei ole helppoa lukea, eikä sitä ole tarkoitus silotella. Kansanluottamus on kaiken perusta, ja kun se horjuu, se näkyy. Vaalit ovat peili – ja joskus peili näyttää juuri sen, mitä ei olisi halunnut nähdä.

Syitä on monia: hallitusvastuu, vaikeat leikkauspäätökset, mediaympäristön paine, kentän hiljaisuus. Mutta yksi asia on varmaa: tämä ei ollut sattumaa. Tulos kertoo siitä, että äänestäjä odottaa muutakin kuin sanoja – myös suuntaa, toivoa ja selkeyttä. Kun horjutaan, haetaan joko vakaata kättä – tai sitä, joka lupaa pelastuksen. Usein se, joka lupaa parhaiten, voittaa. Vasta myöhemmin kysytään, oliko lupaus edes mahdollinen.

Tämä tulos pysäyttää. Ja sen pitääkin pysäyttää.

Sanotaan se suoraan: kyllä, tämä kirpaisi. Kukaan ei tykkää hävitä. Eikä varsinkaan silloin, kun on painettu töitä, uskottu asiaan ja toivottu parempaa. Mutta jos me jotain olemme, me olemme sitkeitä. Me ollaan niitä, jotka nousee sieltä, mihin muut jää makaamaan.

Perussuomalaiset ei ole syntynyt ministeriaitojen sisäpuolelle. Tämä puolue syntyi suomalaisten turhautumisesta, pettymyksestä ja halusta sanoa asiat niin kuin ne on. Eikä se tarve ole kadonnut mihinkään – se on nyt vaan hetken hiljaa. Se kerää voimia. Ja kun se palaa, se palaa lujempana.

"Tämä ei ollut loppu. Tämä oli muistutus siitä, miksi aloitimme."

Meitä ei kanneta valtaan silkkityynyillä. Me revitään se oikeus kynsin ja hampain. Ja jos nyt tuli tappio – olkoon niin. Me opitaan, me kokoonnutaan, ja sitten me tullaan takaisin. Eikä me pyydellä anteeksi, että ollaan olemassa.

Tässä hetkessä on hyvä kysyä:
– Mikä meitä yhdistää?
– Mitä me ei suostuta hyväksymään?
– Ja miten me näytetään, että tämä maa tarvitsee meidän ääntä enemmän kuin koskaan?

Tämä ei ollut romahdus. Tämä oli taistelutauko. Ja seuraava kierros alkaa siitä, että me päätämme olla valmiita. Ja me muuten ollaan.

Kajaani – torjuntavoitto, joka kertoo jostain tärkeästä

Kun valtakunnallinen tulos alkoi hahmottua, fiilis ei ollut kaksinen. Näytti, että koko korttitalo kaatuu. Mutta sitten tuli Kajaani. Ja mitä pidemmälle ilta eteni, sitä selvemmäksi kävi:

Täällä ei menty valtavirran mukana. Täällä tehtiin toisin.

Perussuomalaiset sai Kajaanissa 11,1 % kannatuksen ja kuusi valtuustopaikkaa. Se on merkittävästi enemmän kuin valtakunnallinen tulos. Se on viesti siitä, että ihmiset täällä eivät hylänneet, vaan valitsivat – uudelleen, uudessa tilanteessa.

Tämä ei ole itsestäänselvyys. Tällaisessa ilmapiirissä, tällaisessa aallonpohjassa, olisi ollut helppoa jättää äänestämättä. Olisi ollut helppoa vaihtaa toiseen. Mutta sadat ja taas sadat kajaanilaiset eivät tehneet niin.

Se kertoo siitä, että täällä meidän työllä on merkitystä. Meidän olemassaololle on syy. Että täällä on ihmisiä, jotka katsovat pintaa syvemmälle ja sanovat: “Ei tämä vielä ollut tässä.”

Tätä kutsutaan torjuntavoitoksi. Ja se ei ole mitätön sana. Se on poliittisessa elämässä hetki, jolloin sinulle osoitetaan, että et ole yksin. Vaikka valtakunnassa tuulee, niin täällä on jalansija, jonka varaan voi rakentaa.

Ja kyllä – tämä antaa meille syyn nostaa pää pystyyn. Tämä antaa oikeuden sanoa:

"Me ei hävitty Kajaanissa. Me jäätiin peliin. Ja seuraavalla kierroksella me tullaan lujempaa."

Kiitos – enemmän kuin muodollisuus

Kiitos ei ole sana, jonka sanon ohimennen. Se on tunne, joka painaa rintaan – ja kannattelee silloin, kun muu horjuu.

Kiitos sinulle, joka äänestit. Sinulle, joka jaoit kirjoituksia, nyökkäsit torilla, jätit viestin, tsemppasit, kyseenalaistit tai pysähdyit juttelemaan. Sinulle, joka et ehkä ollut varma – mutta päätit silti antaa mahdollisuuden.

Ja erityisesti – kiitos teille, hiljaiset puurtajat. Teille, jotka ette kaivanneet valokeilaa, mutta olitte mukana. Teitte pohjatyötä, levititte sanaa, auttoitte somessa, järjestitte kyydin, keititte kahvit, keksitte idean tai olitte vain tukena oikealla hetkellä. Ilman teitä tämä ei olisi ollut edes torjuntavoitto – tämä olisi ollut tappio.

Tässä ajassa politiikka on monelle raskasta. Epäluottamus kasvaa, puhe kovenee ja usko parempaan horjuu. Siksi jokainen ääni, joka annettiin meille, tuntuu enemmän kuin ennen. Se on luottamuslause, joka ei mene ohi korvien.

Tämä ei ollut meidän suurin hetkemme – mutta tämä oli hetki, jolloin näytitte, että meillä on edelleen paikkamme. Kajaanissa ei käännetty selkää, vaan ojennettiin käsi. Te näitte meissä vielä jotain sellaista, mikä kannattaa säilyttää.

Se on kaikki, mitä haastajapuolue voi pyytää: mahdollisuus jatkaa. Mahdollisuus korjata virheitä, vahvistaa ydintä ja puhua taas niin kuin puhumme silloin, kun emme pelkää, että joku suuttuu.

Kiitos, että ette hylänneet. Kiitos, että meitä vielä tarvitaan. Kiitos, että teitte tämän mahdolliseksi – jokainen teistä.

Lopuksi – toivo ei sammu

Meidät on koeteltu, kyllä. Mutta meidät on myös tunnistettu. Kajaanissa meistä sanottiin:
"Teillä on vielä merkitys."

Se riittää. Yksi ääni, yksi valtuutettu, yksi kiitollinen kädenpuristus – niistä syntyy se sytyke, joka kantaa läpi vaalikauden. Me ei jäädä tuleen makaamaan. Me noustaan.

Tämä ei ollut loppu. Tämä oli pohjakosketus, josta ponnistetaan. Ja nyt, kun pahin on nähty – jäljelle jää vain nousu.

Me tullaan jatkossakin olemaan ääni niille, joita ei kuulla. Me puhumme silloin, kun muille tekee tiukkaa. Me uskallamme, vaikka ei aina palkita.

Ja ennen kaikkea – me kannamme vastuumme. Emme vain silloin, kun se on helppoa, vaan silloinkin kun se painaa. Kajaanissa on valittu valtuutetut hoitamaan yhteisiä asioita, ja me hoidamme ne. Rehellisesti, sitkeästi ja omalla tavallamme. Työ jatkuu, ja me olemme paikalla.

Toivo ei sammu. Se vain etsii uutta liekkiä. Ja me olemme valmiita sytyttämään sen.

Kiitos – ja nähdään pian. Työ ei lopu tähän.

– Teemu

Kommentoi kirjoitusta.

Vastuu ei lopu vaalipäivään - vaan alkaa siitä

Lauantai 12.4.2025 - Teemu Niva

Viime viikkoina olen kirjoittanut useita ajatuksiani auki kotisivullani. Aiheina ovat olleet kunnallishallinnon avoimuus, valvonnan puutteet ja ne päätökset, jotka vaikuttavat suoraan ihmisten arkeen – usein huomaamatta. En ole kirjoittanut kevyesti. Jokainen julkaisu on ollut myös henkilökohtainen valinta astua esiin silloin, kun olisi helpompaa vaieta. En hae konflikteja, vaan toivoa siitä, että asiat voidaan tehdä paremmin. Minulle kyse ei ole kampanjasta, vaan vastuusta. Sanoista, joiden on tarkoitus muuttua teoiksi.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kajaani, kuntavaalit, hyvä hallinto, avoimuus, vastuullinen päätöksenteko

Korruptio kunnallishallinnossa - Osa X Mitä pitäisi tapahtua

Torstai 10.4.2025 - Teemu Niva

Mitä pitäisi tapahtua – ja kuka sen tekee?

Kirjoitussarjan tähänastiset osat ovat käyneet läpi menetyksiä, hiljaisuutta ja rakenteita, jotka mahdollistavat kunnallishallinnon korruption ilman rikoksia – mutta myös ilman seuraamuksia. On tarkasteltu numeroita, dokumentteja ja päätöksiä, joiden yhteisvaikutus on ollut kymmeniä miljoonia euroja julkisen varallisuuden heikkenemistä. Ja silti – mikään ei ole muuttunut.

Nyt on aika kysyä:
Mitä pitäisi tapahtua, jotta mikään ei toistuisi?
Ja vielä tärkeämmin: kuka tämän muutoksen tekee?

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kajaani, demokratia, hyvä hallinto, kuntalaiset, vastuu

Korruptio kunnallishallinnossa - Osa IX Miksi tätä ei huomata

Tiistai 8.4.2025 - Teemu Niva

Korruptiosta puhuttaessa mieleen nousevat usein lahjusrikokset, väärinkäytökset ja rikosoikeudellinen vastuu. Mutta kunnallishallinnossa korruptio on harvoin rikos – useammin se on vastuun väistämistä, vaikenemista ja rakenteellista piittaamattomuutta. Päätöksiä tehdään ilman avoimuutta, kustannuksia ei arvioida realistisesti ja virheitä ei käsitellä julkisesti.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kajaani, kuntatalous, omistajaohjaus, energiayhtiöt, taloudelliset vaikutukset

Korruptio kunnallishallinnossa - Osa VIII Mitä tämä kaikki on maksanut

Sunnuntai 6.4.2025 - Teemu Niva

Korruptiosta puhuttaessa mieleen nousevat usein lahjusrikokset, väärinkäytökset ja rikosoikeudellinen vastuu. Mutta kunnallishallinnossa korruptio on harvoin rikos – useammin se on vastuun väistämistä, vaikenemista ja rakenteellista piittaamattomuutta. Päätöksiä tehdään ilman avoimuutta, kustannuksia ei arvioida realistisesti ja virheitä ei käsitellä julkisesti.

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kajaani, kuntatalous, omistajaohjaus, riskienhallinta, energiayhtiöt

Korruptio kunnallishallinnossa - Osa VII LNG hanke

Perjantai 4.4.2025 - Teemu Niva

Tässä kirjoituksessa tarkastellaan Kajaanin kaupungin omistaman energiayhtiön LNG-investointia ja siihen liittyvää toimitussopimusta.
Käsittelyssä ovat hankkeen kustannusrakenne, mahdolliset varaukset tilinpäätöksissä sekä se, kuinka tällaiset investoinnit näkyvät kuntatalouden kokonaisuudessa. Tavoitteena on lisätä ymmärrystä päätöksenteon perusteista ja arvioida, miten vastaavia ratkaisuja voidaan seurata avoimesti ja vastuullisesti.

 

Lue lisää »

Kommentoi kirjoitusta. Avainsanat: Kajaani, energia, omistajaohjaus, riskienhallinta, LNG

Korruptio kunnallishallinnossa - Osa VI: We just document and file

Keskiviikko 2.4.2025 - Teemu Niva

Tarkastuslautakunnan työ muistuttaa toisinaan elokuvakohtausta (Se7en), jossa rikos on tapahtunut, mutta kukaan ei ole kiinnostunut etsimään syyllistä. Kun etsivä kysyy miksi, vastaus kuuluu: "We just document and file." Me vain dokumentoimme ja arkistoimme. Siirrymme eteenpäin.

Kunnallishallinnossa tämä ei ole fiktiota – vaan monille tuttu todellisuus. Arviointikertomukset kirjoitetaan, ongelmat tunnistetaan, suositukset annetaan. Ja silti: vuodesta toiseen samat epäkohdat toistuvat. Kukaan ei kanna vastuuta. Mikään hallinnollinen mekanismi ei takaa, että asiat todella korjaantuvat.

Lue lisää »

1 kommentti . Avainsanat: Kajaani, päätöksenteko, korruptio, hyvä hallinto, tarkastuslautakunta

« Uudemmat kirjoituksetVanhemmat kirjoitukset »